Markku Aarnio työskenteli aikoinaan pelastusalalla opettajana.
Johtajantauti voi ilmetä monella tavalla. Hyvä johtajuus edellyttää aina älykkyyttä ja oman asemansa tuntemista. Organisaation keskijohtoon yleneminen onnistuu myös pelkällä kaveruudella. Siitä ylöspäin pitää olla jo jonkinlaista näyttöä hyvistä päätöksistä ja johtajuudesta. USA:n armeijassa tehtiin aikanaan tutkimus siitä, mitkä upseerien ominaisuudet johtivat ylenemiseen. Ei löydetty mitään yksittäistä syytä ylennyksiin. Ainoa tekijä, joka edisti työuraa, oli kova työnteko.
Omaminän ja virkaminän ero
Heti johtajan nimityksen jälkeen ihmisen tilanne muuttuu. Kaikki onnittelevat uutta johtajaa, milloin mistäkin syystä. Tarpeeksi ylhäällä organisaatiossa olevan johtajan kanssa ei kukaan uskalla olla eri mieltä. Kun ihminen saa vain kehuja, niihin alkaa helposti uskomaan. Jos ainoa ihminen, joka uskaltaa olla eri mieltä tällaisen johtajan kanssa on tämän aviopuoliso, niin johtajantauti on saavuttanut huippunsa. Tuollaisesta pahasta ihmisestä täytyy päästä eroon.
artikkeli jatkuu
Johtaja voi tehdä päätöksiä vain asemansa perusteella. Viisas johtaja osaa käyttää tätä hyväkseen päätöksenteossa. Aina pitää kuitenkin muistaa, että kaikkia ei voi miellyttää. Olen kuullut työyhteisöstä, jossa johtajaa kutsuttiin selän takana ”rääpäleeksi”, kun hän teki työntekijöiden mielestä huonoja päätöksiä. Tämä johtaja ei ymmärtänyt, että hänen omaminänsä maine työyhteisössä oli huono. Kukaan ei vaan uskaltanut kertoa sitä hänelle.
Johtamistavat
Vielä 1980-luvulla upseerin koulutuksen saanutta pidettiin erinomaisena johtajana mihin tahansa johtajan tehtävään. Onneksi se aika alkaa olla ohi. Sotilaan suurimpia syntejä on esimiehen arvovallan vähättely ja käskyjen täyttämättä jättäminen. Niistä voi seurata joutuminen sotaoikeuteen, jonka tuomiot ovat ankaria. Siispä käskyjä noudatetaan epäröimättä. Sotatilanteessa tilanne on ymmärrettävä. Silloin tarvitaan nopeita ja vaikeitakin päätöksiä. Mutta samanlainen johtaminen esimerkiksi yrityselämässä ei toimi.
Vielä kahdeksankymmentäluvulla eräs järjestön toiminnanjohtajana toiminut upseeri esitti johtoryhmälleen ampuvansa aamun koitteessa kaikki johtoryhmän jäsenet. Kyse oli hänen ideastansa, jossa järjestö olisi alkanut myymään alan tunnuksilla kirjailtuja naisten pikkuhousuja. Johtoryhmä ei tuotteesta innostunut. Uhkauksessa oli ehkä kyse karkeasta pilasta tai lipsahduksesta. Tuollainen johtaminen ei armeijan ulkopuolella toimi.
Yritysjohtajan pitäisi aina tehdä työtä yrityksen eduksi. Pörssiyhtiöissä tuo tarkoittaa osakkeenomistajia. Suuryritysten johtajilla on niin sanotut johtajasopimukset, joissa mainitaan kannustimiksi muun muassa pörssikurssiin sidotuista bonusrahoista. Niinpä suuryritysten johtamisessa etusijalle nousevat pörssikurssit. Se ei ole aina itse yrityksen kannalta hyvä asia. Vaikka johtaja yrityksessä tekisi minkälaisia päätöksiä tahansa, suurinta osaa työtekijöistä se ei hetkauta, kunhan työsuhde ei lakkaa tai palkanmaksu lopu. Ne harvat työntekijät, jotka eivät huonoja päätöksiä sulata, vaihtavat työpaikkaa. Pois lähteneet ovat yleensä yrityksen toiminnan kannalta merkittäviä henkilöitä, joille on käyttöä muuallakin.
Nokian väärä valinta
Nokia Oyj:llä oli 1990-luvulla suuri käteisvarallisuus. Se piti käyttää jotenkin. Tutkimuksien mukaan jäljelle jäi kaksi vaihtoehtoa, pelipuhelin tai tablettitietokone. Tabletista tehtiin jopa noin tuhannen koneen esisarja. Tämä tapahtui ennen kuin Apple julkaisi oman tablettinsa. Valituksi tuli kuitenkin silloisen pääjohtajan äänin pelipuhelin. Puhelin ei saanut minkäänlaista menestystä. Kuinka se olisi voinutkaan menestyä ympäristössä, jota ovat vuosikausia hallinneet japanilaiset Nintendo ja Sony. Vasta-alkajalla ei ollut mitään mahdollisuuksia. Toinen vaihtoehto, tablettitietokone, olisi ollut oikea valinta. Nokian asema merkittävänä yrityksenä olisi ollut silloin aivan toinen. Jos virheen tehnyt olisi ollut esimerkiksi tuotantolinjan työntekijä, hänet olisi välittömästi erotettu yhtiöstä. Mutta suuryrityksen pääjohtajalla oli tietysti johtajasopimus. Sen mukaan, kun hallintoneuvosto erotti hänet, niin hän sai kultaisena kädenpuristuksena usean kuukauden palkan. Ja kuten tapoihin kuuluu, niin julkisuuteen ilmoitettiin vain johtajan irtisanoutuneen yhteisymmärryksessä hallintoneuvoston kanssa. Mitä suurempi yhtiö on kyseessä, sitä suuremmat ovat johtajan virheiden seuraukset. Erotettu johtaja ilmoitti julkisuudessa olevansa itse johtajankokemuksineen käytettävissä muissa yrityksissä. Merkittäviä johtajan tehtäviä hän ei enää saanut.
Vapaaehtoistyötä tekevissä järjestöissä ja muissa sellaisissa johtamistilanne on tyystin toisenlainen. Suurin osa työtekijöistä tekee työtä kentällä vapaaehtoisesti ja ilman palkkaa tai korkeintaan matkakuluilla. Siinä ympäristössä eivät sotilas- tai yrityskulttuurin johtamistavat toimi. Jos nämä työntekijät suututetaan pahasti, niin he yksinkertaisesti lopettavat työt. Se tilanne saattaa pahimmillaan johtaa koko toiminnan lakkaamiseen. Vapaaehtoistyössä johtoryhmän epäonnistumiset saattavat näkyä esimerkiksi ainaisjäsenen palauttaessa jäsenkorttinsa. Viimeistään siinä vaiheessa hälytyskellojen pitäisi soida. Ketään vapaaehtoista ja hänen työpanostaan ei ole varaa menettää. Johtamisen pitää vapaaehtoistyössä olla kannustavaa ja jyrkkiä muutoksia ei kannata tehdä nopeasti, eikä ainakaan ilman vankkoja perusteita. Tällainen ympäristö on todellinen haaste hyvällekin johtajalle.
Aseman väärinkäyttö
Johtavaa asemaa on myös helppo käyttää väärin omaksi hyväkseen. Eräs nuori mies kertoi minulle olleensa naisvaltaisessa työyhteisössä naisjohtajan alaisena. Miestä jo varoitettiin etukäteen, että uralla menestyy parhaiten, jos pitää naisjohtajaa polvellaan pikkujouluissa. Eräänä päivänä ollessaan johtajan huoneessa kahden kesken johtaja kerjäsi keikistellen kehuja ulkonäöstään. Mies poistui paikalta mitään sanomatta. Muutaman kuukauden kuluttua hän vaihtoi työpaikkaa. Hyväksikäyttö ei ole sukupuolisidonnaista. Kokemuksellaan mies pääsi Metoo -liikkeeseen.
Korruptio on Suomessa onneksi vähäistä kansainvälisten vertailujen mukaan. Vielä 1960-luvulla rakennustyömailla oli yleinen käytäntö, jossa rakennusmestarille annettiin viinapullo lautakuorman mukana. Samoin liikelahjat olivat yleisiä. Asiakkaiden johtajille järjestetyt saunaillat ovat korruptiota vaikkakin vähäistä. Eräskin johtaja, joka ei ollut tyytyväinen illan anteihin, ilmoitti seuraavana päivänä työpaikalla tilaisuudessa tarjotun sinapinkin olleen mietoa. Nykyään liikelahjoja ja saunailtoja kutsutaan lobbaukseksi. Johtajan kannattaa tarkoin miettiä mihin suostuu ilman vastapalvelusta. Ilmaista lounastakaan kun ei ole.
Tekaistut näytöt
Moskovassa räjäytettiin syksyllä 1999 kaksi kerrostaloa, mistä silloinen pääministeri sai syyn aloittaa Tshetshenian toisen sodan. Myös Buinakskissa ja Volgodonskissa räjähti asuintalojen tuntumassa. Iskuissa kuoli 300 ja loukkaantui yli 1000 ihmistä. Venäjän turvallisuuspalvelun (FSB) väitetään järjestäneen räjähdykset. Pääministeri oli entinen FSB:n työntekijä. Venäjän kansa nosti määrätietoisesti ongelmaan reagoineen miehen suosioon. Siitä yleneminen jatkui presidentiksi saakka.
Italialais-amerikkalainen gangsteri Frank Nitti nousi mafiaan nähtyään laitonta viinaa toimitettavan salakapakkaan. Hän soitti poliisit paikalle ja alkoi tapella nyrkit heiluen poliisia vastaan. Moisesta tempusta itse Al Capone ihastui ja nosti Nittin mafiaan. Tapaus on esitetty vuoden 1975 elokuvassa Al Capone.
Tekaistun näytön voisi työpaikalla järjestää esimerkiksi siten, että kertoo johtajalle juuri kuulleensa työntekijöiden aikeet omana arvauksenaan. Johtajan täytyy siis olla riittävän älykäs ymmärtämään, miten häneen yritetään vaikuttaa.
Mitä haet
Lievempi johtajantauti saattaa sumentaa hakijan todellisuuden tajua. Esimerkiksi eräs USA:n presidentti ilmoitti ensimmäisen kautensa alussa, ettei hänellä ole ollut niin vähän vapaata aikaa aikaisemmissa työtehtävissään kuin nyt. Hän ei siis ollut ottanut etukäteen selville mitä presidentin tehtäviin kuuluu. Tuon luulisi olevan itsestään selvää kaikille johtajaksi pyrkiville.
Suomen viiden naisen muodostama hallitus johti pandemian ajan Suomen mallikkaasti ohi kriisin. Tuntui kuitenkin ihmeelliseltä, kun pääministeri ilmoitti, että hänelläkin on oikeus yksityiselämään. Hänen järjestämistään juhlista levisi netissä tanssivideo, joka sai maailmanlaajuista huomiota. Saattoi olla kokemattomuutta, kun juhlijoilta ei kerätty kännykköjä pois ennen tilaisuutta. Näin tehtiin muun muassa kuuluisan jalkapalloilijan Tukholmassa pidetyissä juhlissa. Samainen pääministeri ilmoitti myös olevansa oikeutettu vuosilomaan. Ehkä lain mukaan asia on niin, mutta käytännössä ministerit ovat töissä 24/7. Se on yksi syy ministerien korkeaan palkkaan.
Suomen silloinen vihreiden ympäristöministeri ilmoitti julkisuudessa, että on vaikea tehdä päätöksiä pandemiasta, kun asiantuntijat ovat eri mieltä. Kuka tahansa kadulta pystyy tekemään päätöksen, mikäli asiantuntijat ovat samaa mieltä. Historia näyttää ja kertoo kyllä, miten hyviä tehdyt päätökset olivat. Suomen hallituksen tekemiä päätöksiä voidaan pitää hyvinä. Ainoana miinuksena voidaan pitää sitä, että kaikki toimet tehtiin valtionvelkaa lisäämällä.
Johtajan tauti voi iskeä keneen tahansa sukupuolesta riippumatta. Sanomattomien asioiden ja oman itsensä ymmärtäminen johtavat hyvään lopputulokseen. Ennen työpaikan hakua on syytä tarkkaan miettiä, onko valmis tekemään tuollaista johtajan työtä ja noudattamaan sen ehtoja. Esimies joutuu aina tekemään päätöksiä, jotka eivät kaikkia miellytä. Hyvä johtaja osaa kuunnella kaikkea mitä jätetään sanomatta.
Teksti: Markku Aarnio
