Petri Lindh oli mukana ryhmässä, joka suosittelee koronaepidemian tukahduttamisen strategiaa.
Suomessa koronaepidemian tilanne on tätä kirjoittaessa melko hyvä. Ajoissa käynnistetyillä rajoituksilla on toistaiseksi onnistuttu välttämään terveydenhuollon ylikuormittuminen ja tuhannet kuolonuhrit. Talouden näkökulmasta tilanne vaikuttaa huolestuttavammalta ja hallituksen valitsema epidemian hidastamisen strategia tulee entisestään pitkittämään talouden kurimusta. Tämä on kestämätön tilanne, jos rokotetta joudutaan odottamaan vuosia. Useiden ekonomien mukaan talous ajautuu suuriin vaikeuksiin jo syksyllä, jos yritykset yrittävät pärjätä -20-50 prosenttia normaalia pienemmillä liikevaihdoilla.
Kansanterveyden ja -talouden näkökulmasta ylivoimaisesti paras vaihtoehto olisi viruksen tukahduttaminen. Tukahduttamisstrategiasta on tarjolla sekä tieteellistä tutkimustietoa että käytännön kokemuksia muista maista. Epidemian tukahduttaminen on mahdollista: koronaviruksen aiheuttama tautiepidemia on onnistuneesti pysäytetty muissakin maissa, ja uudet tapaukset on pidetty kurissa. Esimerkiksi Taiwan, Uusi-Seelanti, Australia, Hong Kong, Itävalta, Kreikka, Norja ja Islanti ovat ottaneet käyttöön tukahduttamisen strategian, sen sijaan että ne yrittäisivät hidastaa epidemiaa.
Tavoitteenamme täytyy olla uusien tartuntatapauksien määrän painaminen nopeasti ja määrätietoisesti lähelle nollaa. Kun tartuntojen määrä on saatu pieneksi, yksittäiset tautitapaukset ja tartuntaketjut on varsin helppo löytää, jäljittää ja kitkeä heti, kun testauskapasiteetti ja tartuntaseuranta on turvattu. Näin saamme ehkäistyä uudet epidemia-aallot. Kun aktiivisten tartuntojen määrä on painettu lähelle nollaa, normaaliin kanssakäymiseen liittyvä tartuntariski on minimaalinen. Tämä suojaa myös haavoittuvimmassa asemassa olevia.
Tällaisella hetkellä tulevaisuuden ennustaminen on entistäkin hankalampaa, mutta se on kuitenkin varmaa, että kriisin loppulasku on valtava ja sen taloudelliset vaikutukset tulevat heijastumaan voimakkaina myös pelastustoimen resursseihin. Valtion ja suuryritysten kriisistä kirjaamat tappiot vaikuttavat useita vuosia eteenpäin. Hidastamisen strategian uhkana on, että talouden kriisi syvenee ja laajenee entisestään, jolloin edessä on 1990-luvun alun kaltainen laaja työttömyys ja konkurssiaalto. Pelastustoimen näkökulmasta asian tekee vielä haastavammaksi se, että meillä oli jo entuudestaan edessä kaupungistumisen ja väestön huoltosuhteen heikkenemisen asettamat haasteet.
Esitän, että pelastustoimen ihmiset siirtyisivät yhdessä ajamaan epidemia tukahduttamista. Koronaviruksen tukahduttamisen strategia on realistinen tie ulos yhteiskunnan ja talouden pysähdystilasta mahdollisimman pienin tappioin. Epidemian tukahduttanut yhteiskunta on huomattavasti vapaampi ja vauraampi kuin sellainen maa, jossa virus on jatkuvasti läsnä nykyiseen tapaan. Tukahduttaminen on paitsi varovaisuusperiaatteen mukaista, myös ainoa eettisesti kestävä vaihtoehto. Lääkärietiikan ja ihmisoikeuksien valossa on estettävä kuolemia, ei vain hidastettava niitä.
Teksti: Petri Lindh
Tämän kirjoitus on reflektio valtioneuvostolle osoitetusta vetoomuksesta, jota sain kunnian olla mukana allekirjoittamassa. Päävastuun laatimisessa kantoivat eri tieteenalojen professorit, dosentit ja tohtorit Suomesta ja ulkomailta sekä muun muassa useat erikoislääkärit ja lääkärit. Kirjoitus ei edusta työnantajani kantaa, eikä sitä tule pitää pelastustoimen virallisena näkökulmana koronaviruskriisin hoitamiseen.
