Viime vuosina lääkärihelikoptereihin on satsattu paljon. Uutta tukikohtaa nousee ja on perusteltu omaa lentofirmaa. Käsi on ojossa taas. Ennen kuin siihen laitetaan uusi kultaharkko, kannatta varmistaa ambulanssien toimintaedellytykset, sillä ilman toimivaa ambulanssipalvelua lääkärihelikopterin hyöty ja hehkutus kuivuvat kasaan.
Eduskunnan oikeusasiamies totesi vuonna 2015, että lääkärihelikopteripalvelut eivät ole tasapuolisesti kansalaisten saatavilla. Juha Sipilän hallitus linjasi, että tarvitaan uusia lääkärihelikopteritukikohtia. Ilmajoen tukikohta aloitti toimintansa lokakuussa 2022 ja Kouvolan tukikohdan on määrä aloittaa 2024. Sen jälkeen lääkärikopterien toimintasäde peittää jo mukavasti Suomen etelästä Oulun ja siitä puolen tunnin lentomatkan päähän pohjoiseen päin.
Kaksi hyvää kysymystä
Laaja Lappi on edelleen ilman valtionrahoitteista lääkärihelikopteria, tosin Rovaniemellä on pitkään operoinut ensihoitajien miehittämä lääkintäkopteri. Hyviä kysymyksiä on kaksi:
Ovatko Lapin ja muun Suomen potilaat tasavertaisessa asemassa saadessaan yhteiskunnan rahoittamaa FinnHEMS-palvelua, kun toisessa hoitoa antavat lääkärit ja toisessa ensihoitajat?
Jos ensihoitajat Lapin vaativissa olosuhteissa pystyvät korvaamaan lääkärin, niin voisivatko he korvata heidät muuallakin Suomessa?
Jälkimmäinen kysymys on erittäin mielenkiintoinen, kun ajatellaan terveydenhuollon paukkuvia budjetteja.
Lisää rahaa lääkärikopterille
FinnHEMS:n toimitusjohtaja Jari Huhtinen vaatii uutta hallitusta turvaamaan kopterin vuosirahoituksen ja edellyttää linjausta, jolla rahoitetaan ei enempää eikä vähempää kuin uusi kopterilaivasto.
FinnHEMSin näkemyksen mukaan toiminnan vakaus ja vaikuttavuus voidaan varmistaa kolmella tavalla, johon avaimet ovat Suomen hallituksella.
”Lääkärihelikopteritoiminnan rahoitus ja aiemmin linjattujen tukikohtien rakentaminen on turvattava. Lääkärihelikopteritoiminnan järjestämisestä ja valtion erityisyhtiö FinnHEMSin toiminnasta on säädettävä lailla. Lisäksi FinnHEMSin pitää päästä siirtymään omaan kopterilaivastoon. Laivasto voisi näin ollen olla osa huoltovarmuutta ja kansallista valmiutta”, sanoo toimitusjohtaja Huhtinen.
Poliittisilta päättäjiltä vaaditaankin nyt tarkkuutta. Päätöksenteossa on tarpeen käyttää laajaa asiantuntemusta, sillä yksipuolisesti lobbauksia kuunnellen saattaa hyvinkin vetää yhteiskunnan ja potilaan kannalta sen lyhyemmän tikun. Riittämättömän rahapussin sisältö kannattaa jakaa nyt todella harkiten.
Rahaa myös maanpinnalle
Rahaa tarvitaan muuallakin kuin ensihoidon taivaalla. Sellaiset ensihoitotehtävät, jotka eivät kelpaa lääkärikoptereille ovat kuormittaneet ambulanssipalvelua jo niin pitkään, että asialle pitäisi tehdä jotain. Valitettavasti trendi on olut se, että ambulansseja pitäisi mieluummin vähentää kuin lisätä. Yhtään helpompaa ei ole ollut ambulanssipalvelua tukevilla kiireettömiä tehtäviä hoitavilla palveluilla, vaikka niiden hyödyistä ja kustannustehosta on jo tutkittua tietoa. Paikka paikoin toimintoja on jo jatkuvassa käytössä, mutta ei maanlaajuisesti.
Kopterilääkärit tarvitsevat ambulansseja ja ensihoitajia
FinnHEMS perustelee vuosikertomuksessaan (2022) monin argumentein sitä, miksi Suomessa tarvitaan lääkärihelikopteri. Argumentteja lukiessa tulee helposti mieleen, että onko FinnHEMS unohtanut kokonaan ambulanssien olemassa olon.
Näin asia ei tietenkään saa olla, sillä FinnHEMS:n toiminta ja mahdollinen tuloksellisuus on täysin riippuvainen hyvin toimivasta ambulanssipalvelusta ja osaavista ensihoitajista.
Ilman osaavia ensihoitajia ja hyvin toimivaa ambulanssipalvelua on FinnHEMS-toiminnasta hankala saada oikeastaan minkäänlaista hyötyä irti, sillä ambulanssilla ehditään potilaan luokse nopeammin kuin kopterilla ja ensihoitajat hoitavat potilaan kannalta elintärkeän ensivaiheen.
Perusteita ja kommentteja
Alla on valikoituja perusteita FinnHEMS:n listalta, jossa luetellaan, miksi Suomessa tarvitaan lääkärihelikopteri. Koska perusteista moni oli ambulanssihenkisin silmin jopa hieman kummastuttava, niihin laadittiin kommentit.
FinnHEMS: ”HEMS-yksiköissä on ainutlaatuista ensihoidon osaamista ja erityismenetelmät käytössään. Hätätilapotilaan hoitoon harjaantunut, kokenut erikoistiimi aloittaa hoidon jo heti tapahtumapaikalla. Ripeällä hoidon aloittamisella on merkittävä vaikutus potilaan selviämiseen, toipumiseen ja kuntoutusajan pituuteen.”
Kommentti: Kaikki perusteista on on hyvin totta, mutta ilman mainintaa ambulanssilla tuotetusta ensihoidosta, saattaa lukija saada väärän kuvan lääkärikopeterin kyvykkyydestä. Monesti hätätilapotilaalle on eduksi tai jopa välttämätöntä, että hoitaminen alkaa jo paljon aiemmin kuin kopterimiehstö ehtii paikalle.
Hyvin monesti tilanne on myös sellainen, että kopterilla ei pääse laskeutumaan kovin lähelle paikkaa, jossa apua tarvitaan. Tällöin FinnHEMS-miehistö tarvitsee kyydin laskupaikalta potilaan luokse. Matka taitetaan yleensä paloautolla, ambulanssilla tai ensihoidon kenttäjohtajan autolla. Ajatus siitä, että lääkärikopterilla tavoitetaan tietty määrä potilaita 30 minuutissa on siten harhaanjohtava, sillä monessa tapauksessa kopterin lisäksi FinnHEMS tarvitsee potilaan tavoittamiseen apua muiden organisaatioiden yksiköiltä. Toisaalta 30 minuuttia on hätätilapotilaan kannalta kovin kohtalokas aika, ellei potilasta tavoiteta paljon aiemmin.
Jos FinnHEMS tulee paikalle autolla, on sekin kopterin tavoin potilaan luona monesti paljon myöhemmin kuin kohteen ensimmäisenä tavoittava ambulanssi. Ambulanssilla paikalle tulleet ensihoitajat aloittavat siis kiireisimmät hoidot.
Potilas kannattaa kuljettaa kopterilla vain harvoin.
FinnHEMS: ”FinnHEMS takaa hoitoon pääsyn nopeuden.”
Kommentti: Potilaat tyypillisesti kuljetetaan ambulanssilla sairaalaan, eikä lääkärin läsnäolo tällöin nopeuta hoitoon pääsyä. Joskus hoitoon pääsy voi jopa hidastua, kun odotetaan lääkäri paikalle, tätä ei tietenkään pitäisi tehdä potilaan voinnin kustannuksella. Joissakin tapauksissa kuljettamalla potilas kopterilla sairaalaan voidaan saavuttaa potilaan selviytymisen merkittävää ajan säästöä. Kopterikuljetukset, missä potilas hyötyy ja kopteri kannattaa varata tehtävään, ovat kuitenkin harvinaisia.
FinnHEMS: ”FinnHEMS jakaa osaamistaan koko ensihoidon kentälle ja tukikohtien erikoislääkäreillä on merkittävä rooli ensihoidon konsultaatioissa.”
Kommentti: Tämä on erityisen tärkeää toimintaa, varsinkin konsultaatiopuhelut auttavat erityisesti potilasta mutta helpottavat myös ensihoitajien painetta. Lisäksi FinnHEMS-henkilöstön kanssa on miellyttävä työskennellä tehtävillä, ja heidän tullessa paikalle saadaan runsaasti lisää osaamista, asiantuntemusta ja kokemusta. Se rauhoittaa työskentelyä ja tekee toiminnasta varmempaa.
FinnHEMS: ”FinnHEMS tuottaa eduskunnan oikeusasiamiehen edellyttämää tasa-arvoista ensihoitoa kaikille suomalaisille – myös harvaan asutuilla ja vaikeakulkuisilla alueilla.”
Kommentti: Lapissa ei päivystä lääkärihelikopteri, vaan ensihoitajahelikopteri, jolloin päivystävän henkilöstön koulutustaso on alempi kuin muualla Suomessa. Siinä mielessä tasa-arvo loppuu tai alkaa Oulun korkeudelta.
Kun FinnHEMS-lääkärit tutkimuksissaan tapaavat perustella, että kriittisten ensihoitopotilaiden luokse tarvitaan lääkäri, on Lapin FinnHEMS:ssä erilaiset kokemukset. Potilaat ovat kaiketi hoituneet laadukkaasti ensihoitajienkin voimin.
Ensihoitajat pitävät potilasta hengissä, jotta lääkäri ehti paikalle pelastamaan tämän hengen.
FinnHEMS: ”FinnHEMS säästää henkiä.”
Kommentti: FinnHEMS-lääkäreillä on käytössä menetelmä, jolla pelastettua potilasta hoitanut lääkäri itse arvioi, onko hän pelastanut potilaan hengen vai ei. Henkien pelastaminen perustunee edelleenkin potilasta hoitaneen lääkärin subjektiseen mielipiteeseen tilanteesta. Emme voi tietää, kuinka paikkansa pitävä arvio on ja kuinka hyvin potilas olisi selviytynyt ilman lääkäriapua.
Monissa tilanteissa lääkäri ei välttämättä olisi saanut pelastettua potilastaan, elleivät ambulanssilla tulleet ensihoitajat olisi ehtinyt paikalle ajoissa antamaan aikakriittistä hoitoa ja tai lääkäri olisi saanut kyytiä laskeutumispaikalta potilaan luokse. Potilaan luona lääkäri tulee muun henkilökunnan toimesta hyvin palvelluksi ja jopa niin, että toimenpiteissä on etukäteen monelle auttajalle määritellyt tehtävät.
Onkin todennäköistä, että ensihoitajien laadukkaan hoidon takia potilas saa lisäaikaa, jotta lääkäri ehtii paikalle pelastamaan hänet. Samalla tavalla ensihoitajallakin olisi näissä tilanteissa mahdollisuus pelastaa potilaan henki. Monissa tapauksissa hyvään lopputulokseen päätynyt hätätilapotilaan hoito alkaa jo paikalla olleiden maallikoiden toimesta sekä hätäkeskuspäivystäjän antamien ohjeiden avulla. Tätä taustaa vastaan on väärin, että FinnHEMS-lääkäri yksin julistautuu ihmishengen pelastajaksi.
Lääkäri suorittaa puolet tehtävistään autolla,
näistä kolmannekseen syy on heikko sääolosuhde.
FinnHEMS: ”Hälytyksistä noin puolet hoidetaan helikopterilla. Päätökseen helikopterin käytöstä vaikuttavat monet seikat, yksi niistä on avun saaminen nopeasti paikalle. Lääkärihelikopterin etu on se, että sillä potilas pystytään myös kuljettamaan nopeammin sairaalassa tehtävään aikakriittiseen toimenpiteeseen. Tällaisia tapauksia ovat esimerkiksi vaikeat vammautumiset, joista toipumista ja selviytymistä edistävät mahdollisimman pienet viiveet toimenpiteeseen pääsyssä. Myös aivohalvauspotilaiden suonitukoksen avaamisella on kiire ja toimenpiteeseen pääsyn nopeudella on vahva yhteys potilaan toimintakykyyn jatkossa.”
Kommentti: Päätökseen helikopterin käytöstä vaikuttaa myös suomalaiset sääolosuhteet, jotka monesti estävät kopterilla operoimisen. Esimerkiksi vuonna 2021 sää oli syynä noin kolmanneksessa tapauksista silloin, kun FinnHEMS-miehistö päätti mennä kopterin sijasta autolla. Aikakriittisiin toimenpiteisiin päästään kopterilla nopeaesti vain hyvällä kelillä.
FinnHEMS: ”Potilas voidaan kuljettaa suoraan lopulliseen hoitopaikkaan. Helikoptereilla pystytään kuljettamaan vaikeasti vammautuneet potilaat suoraan keskitettyyn erikoissairaanhoidon palvelukeskukseen sen sijaan, että potilas vietäisiin ensin lähimpään sairaanhoidon päivystykseen. Tämän on osoitettu vähentävän kuolleisuutta.”
Kommentti: Näin on toimittu ambulanssillakin jo pitkän aikaa. Potilaat pyritään aina kuljettamaan suoraan sinne, missä heitä voidaan hoitaa parhaiten ja tarkoituksenmukaisimmin. Oikean hoitopaikan valitsemiseksi alueilla on myös tehty potilastyypeittäin ohjeet, mihin nämä tulee kuljettaa. Tämän lisäksi ensihoitaja voi tarvittaessa konsultoida oikean hoitopaikan valitsemiseksi FinnHEMS- tai sairaalalääkäriä.
FinnHEMS: ”Helikopteri pääsee vaikeasti tavoitettaviin paikkoihin. Lääkärihelikopteri pääsee potilaan luokse nopeasti myös paikkoihin, joihin autolla saapuminen kestäisi kohtuuttoman pitkään: saariin, erämaaolosuhteisiin ja muihin vaikeakulkuisiin maastoihin.”
Kommentti: Vaikeakulkuisia maastoja on Suomessa eniten Lapissa, jossa operoi ensihoitajahelikopteri, lääkärihelikopterilla ei siis sinne pääse, ellei hälytetä kopteria Norjasta. Saaristoon mennään paljon myös Rajavartiolaitoksen helikopterilla, jotka ovat pitkälle ja huonoissa olosuhteissa lennettäessä toimintakykyisempiä kuin FinnHEMS-kopterit. Näissäkin koptereissa työskentelee jo valmiiksi ensihoitaja ja toisinaan niiden kyytiin otetaan myös FinnHEMS-lääkäri.
Ambulanssit hoitavat vuosittain noin 810 000 ensihoitotehtävää.
FinnHEMS: ”Taataan ensihoidon laatu, joka säästää yhteiskunnan kustannuksia.
Koska lääkärihelikopteritiimeille on keskitetty vaikeimmin vammautuneiden potilaiden ensihoito, heidän osaamisensa on muista ensihoitoyksiköistä poikkeavaa. Näillä tiimeillä on hätätilapotilaiden hoitoon rutiinia ja osaamista, joka saavutetaan vain, kun palvellaan tarpeeksi laajaa väestöpohjaa, kuten lääkärihelikoptereissa tehdään.”
Kommentti: Suomessa ambulanssit hoitavat vuosittain noin 810 000 ensihoitotehtävää, noin puolelletoista prosentille näistä tehtävistä hälytetään myös joku FinnHEMS:n seitsemästä kopterista.
Vuonna 2022 FinnHEMS hälytettiin noin 11 356 kertaa, kun laskuihin huomioidaan kuusi koko vuoden päivystänyttä yksikköä. Ne kohtasivat potilaan 3539 kertaa eli noin 1,6 potilasta per miehistö per päivä.
Potilaan tila arvioitiin 1914 kertaa sellaiseksi, että FinnHEMS-lääkäri lähti saattamaan potilasta sairaalaan, 1554 kertaa saattaminen tapahtui ambulanssin kyydissä.
Kopterikuljetuksia kuudelle koko vuoden päivystäneelle kopterille kertyi yhteensä 360 kappaletta eli hieman vajaa yksi kuljetus/päivä/6 kopteria.
Vuosikertomuksen 2022 mukaan FinnHEMS:n kohtaamista potilaista 27% oli vaikeasti vammautuneita, 25% sydänpysähdyksiä, aivohalvauksia ja muita neurologisia hätätilanteita 19% ja muita tapauksia oli loput 28%.
Jos ajatellaan vaikeasti vammautuneiden hoidon rutiinia, jota FinnHEMS alleviivaa, niin tilastojen mukaan yhden tukikohdan miehistö hoitaa vaikeasti vammautunutta noin kolme kertaa viikossa.
FinnHEMS: ”Suomalaisen lääkärihelikopteritoiminnan erityispiirre on se, että helikopteriyksikössä päivystävän ensihoitolääkärin työstä merkittävä osa muodostuu puhelinkonsultaatioista ja -neuvonnasta. Vuosittain tukikohtien lääkärit konsultoivat ensihoitajia noin 20 000 puhelussa.
Kommentti: Tämä apu on ensihoitopotilaiden kannalta kullanarvoista ja se helpottaa potilasta hoitavan ensihoitajan painetta ja varmistaa työskentelyn. Joka päivä jokainen päivystävä lääkäri konsultoi ensihoitajaa kymmenkunta kertaa.
FinnHEMS:istä tehtiin vaikuttavuustutkimus, jota johti FinnHEMS-lääkäri Jouni Nurmi. Tutkimuksesta tehdyssä vuosikertomuksen 2022 jutussa todetaan, että vaativan hoidon keskittäminen harveneviin päivystyspisteisiin on mahdollista, kunhan maassa on hyvin toimiva ensihoitopalvelu.
”Tässä lääkärihelikoptereilla on merkittävä rooli. Vaikeimmin sairastuneiden ja vammautuneiden potilaiden pidempi kuljetusmatka sairaalaan voidaan turvallisesti toteuttaa lääkärihelikoptereilla. Kun ensihoitoa antaa lääkäri, jolle vaativatkin toimenpiteet ovat tuttuja, on myös potilaiden kuolleisuus tutkimusten mukaan pienempi”, Nurmi sanoo vuosikertomuksen jutussa.
Ensihoidon rahanjaossa on muistettava toiminnan kivijalka, ambulanssipalvelu.
FinnHEMS-toiminnalla on ensihoidossa merkittävä rooli, sitä tuskin on kiistäminen. Yksikkö on aina sekä toiminnallisesti että henkisesti helpottavaa saada tehtävälle mukaan. FinnHEMS:n ja muiden ensihoitoyksiköiden yhteistyö toimii saumattomasti ja potilaan parhaaksi.
Silti voitaneen sanoa, että ilman ambulanssilla laadukkaasti operoivia ensihoitajia vuosittaiset henkien pelastamiset saattaisivat jäädä FinnHEMS:ltä kertomatta. On FinnHEMS:n tuloksen ja vaikuttavuuden kannalta välttämätöntä, että ambulanssilla liikkuva ensihoito pidetään laadukkaana ja iskukykyisenä.
Ensihoitoon satsattava raha ei voi mennä eniten huutavalle, sillä tärkeätä työtä tehdään hiljaisissakin nurkissa. Parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen päästään jakamalla rahat järkevästi ja tekemällä laadukasta yhteistyötä.
Teksti ja kuva Marko Partanen
