”Mä jäin vähän miettimään sitä viime vuorossa sattunutta elvytystä. Menikö se alku kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti? Omaiset otti tapauksen aika raskaasti. Kai niille hoidettiin jotakin apua? Musta se tilanne tuntui vähän pahalta”, tuore palomies pohtii kahvipöydässä.
”Mikset pyytänyt defusingia? Palokunnan pastorit olis tullu mielellään keskustelemaan sun kanssa”, vanhempi kollega hörähtää ja hörppää maitokahviaan.
”Tarkoitatko HeHua?” ylipalomies murjaisee naama leveänä.
”Mikä ihmeen HeHu?” tuore palomies pohtii.
”Ai HeHu vai? Etkö tiedä? Se on tiätty henkinen huolto, mutta se kuoli jo 15 vuotta sitten, kun sellaiselle ei ollut tarvetta. Tai sit se vaan vaihto nimeään trendikkäästi ulkomaiseen versioon”, ylipalomies evästää ja virittää itsensä pohtimaan asiaa tarkemmin.
”Se HeHu tuli sen Takamaan kartanopalon jälkeen, josta kanneltiin niitä hiiltyneitä kroppia siihen pihalle riviin. Näky oli aivan karmea, siinä meni pari tuttuakin mutta ei me mitään HeHuja tarvittu. Raakaa touhua se oli, välillä siitä tulee vieläkin flashbackeja”, ylipalomies jatkaa.
Vain kahvikupin kyljestä kimmonnut lusikan kilahdus jää uupumaan, kun puheenvuoro siirtyy seuraavalle, jolla aiheeseen liittyvää kommentoitavaa.
”Mun kovin keissi oli ehdottomasti se tasoristeyskolari, jossa meni se perhe. Itsellä oli silloin samanikäiset lapset. Piti ottaa sikatiukat halaukset kun pääsin kotiin. Illalla oli otettava pari rauhoittavaa bissee, kun ajatukset pyöri päässä.”
”On sitä itsekin tullut oltua aika down muutaman keikan jälkeen, kun ei oo oikein tiennyt mitä siinä on tapahtunut ja mieli kun on sellainen pirulainen, että se täyttää aukot omalla tavallaan. Ja se tapa ei yleensä ole mielen kannalta mukavin”, keskustelua hiljaisesti kuunnellut ensihoitaja avautuu.
”Jätkät hei, teidän jutut kuulostavat enemmän post-traumatyöpajalta kuin työvuoron aamukahvilta”, esimies sanoo.
”Älä sano, että se on joku uusi HeHu-juttu. Se on kuollut ja kuopattu, nämä asiat käsitellään kahvipöydässä ja jos oikein pahaksi äityvät, niin pannaan pystyyn saunailta”, ylipalomies sanoo.
”Ehkä saunailloissa ei tarvis vääntää kättä, painia ja hapettaa ihan niin paljon, jos näitä juttuja käsiteltäisiin jossain muualla, vaikka työn puolesta”, esimies sanoo.
”Mitä sä oikein horiset?”
Teksti: Marko Partanen
Kuvitus: Mika Latvanen
