Sampsa Lintunen on pelastusylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirastossa.
Pelastustoimen tilannetta hyvinvointialueella käsiteltiin maaliskuussa Ylen aamulähetyksessä. Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka ja SPALin johtaja Pasi Jaakkola oli aseteltu kehän vastakkaisiin nurkkiin. Kahakkaa ei syntynyt, mutta ilmaan jäi kysymyksiä, kun Kohvakka perusteli pelastuslaitosten menestyneen hyvin hyvinvointialueiden soppakulholla: rahaa pelastustoimelle on budjetoitu 100 miljoonaa enemmän kuin kunta-aikana. Seuraavassa ylijohtaja kuitenkin toi esiin, että pelastustoimen nettoleikkaukset olivat viime vuonna 15 miljoonaa euroa ja tänä vuonna lähes toisen mokoman. Onko rahaa siis käytössä enemmän vai vähemmän kuin aiemmin?
Sisäministeriöltä tuli hiljattain selvitys pelastustoimen palveluiden ja talouden tilasta valtakunnassa. Selvityksessä ruoditaan pelastustoimen palveluita, mutta myös rahoitusta. Lopputulema on se, että useasta eri syystä kuntapohjaisen alueellisen pelastustoimen ja hyvinvointialueiden pelastustoimen rahoitus ei ole järkevästi vertailtavissa. Niin eri tavalla vuokra- ja vyörytyskustannuksia on kirjanpitoon eri aikoina merkitty. Omassa blogikirjoituksessaan pelastusylijohtaja Kohvakka evästää tulevia aluevaltuutettuja perehtymään selvitykseen ja turvaamaan päätöksillään pelastustoimelle riittävät resurssit. Selvityksestä voi kuitenkin jäädä valtuutetulle käteen enemmän kysymyksiä kuin varmuutta päätöksentekoon.
artikkeli jatkuu
Pelastustoimen palveluihin on investoitu muutaman viime vuoden ajan merkittävästi. Lisähenkilöstöä on palkattu korvaamaan varallaolojärjestelmiä, turvaamaan riittävä henkilöstö A- ja B-kiireellisille tehtäville, parantamaan ensimmäisen yksikön toimintavalmiutta sekä käynnistämään tilanne- ja johtokeskusjärjestelmiä. Myös materiaalinen varautuminen on koronakriisin ja Ukrainan sodan jälkeen huomattavasti aiempaa mittavampaa.
”Kuskataanko kuoriämpärissä huussin taakse?”
Tässä on valitettavasti vain osatotuus. Palkkojen ja yleisen kustannustason nousu sekä erityisesti hyvinvointialueiden tapa niistää pelastuslaitoksiaan ICT- ja henkilöstöpalveluista sekä tilavuokrista on ajanut pelastuslaitoksia todelliseen ahdinkoon. Palokuntasopimuksia joudutaan irtisanomaan, virkoja jätetään täyttämättä ja työvuorojen vahvuuksista tingitään.
Siltä näyttää, että nälkävyöhön on tulossa lisäreikiä. Viimeisin uutinen Varsinais-Suomesta kertoo, että aluevaltuusto oli päättänyt luopua Länsi-Turun pelastusyksikön perustamisesta. Sillä olisi vastattu toimintavalmiuspuutteisiin, joista aluehallintovirasto on antanut korjausmääräyksen. Valvovalla viranomaisella on kyntötyötä edessään yhä enemmän. Asiaa ei varsinaisesti helpota se, että pelastustoimen arvioinnin ja valvonnan resursseja ollaan leikkaamassa avien yhdistyessä vuodenvaihteessa yhdeksi lupa- ja valvontavirastoksi. Kuka ehtii katsoa perään, ettei pelastustoimea kuskata kuoriämpärissä huussin taakse?
Lintusperspektiivistä-kolumni on julkaistu myös Pelastustiedossa 2/2025.
