Markus Viitaniemi on Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja ja Pelastustietoa julkaisevan Palo- ja pelastustieto ry:n hallituksen puheenjohtaja.
Kirjoitin Pelastustiedossa 4/2023, että hyvinvointialueiden karut lainanottovaltuudet iskevät pelastuslaitosten kalustohalleihin. Nyt näyttää valitettavasti siltä, että säästöt kohdistuvat suurimmalla osalla hyvinvointialueista investointien lisäksi myös pelastuslaitosten käyttötalouksiin. Suunnitellut säästösummat vaihtelevat muutamasta sadastatuhannesta jopa useisiin miljooniin euroihin. Vain muutamaan pelastuslaitokseen ei ole suunniteltu säästöohjelmaa. Näistä yksi on Pohjois-Karjalan pelastuslaitos, jonka ensi vuoden toimintakulut ovat noin 33 miljoonaa ja investointitaso kahdeksan miljoonaa euroa. Pohjois-Karjalan hyvinvointialue panostaa lakisääteisten palvelujen kehittämiseen ja pelastuslaitokselle kohdennetaan lisärahoitusta 1,8 miljoonaa euroa. Pohjois-Karjalan aluevaltuusto päätti talousarviosta 12.12.2023 kokouksessaan. Samalla valtuusto päätti pelastustoimen ja ensihoidon palvelutasosta, jotka hyväksyttiin esitysten mukaisesti. Pelastus- ja ensihoitopalvelujen palvelutaso ei heikkene, vaan palvelutasoa kehitetään tulevina vuosina. Valtuusto sitoutui taloussuunnitelmassa vuosille 2024–2027 varaamaan määrärahat palvelutason kehittämissuunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteuttamiseen. Tämä mahdollistaa pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen palveluiden tuottamisen sekä niiden kehittämisen.
Hyvinvointialueiden taloutta ei korjata pienistä pelastuslaitosten budjeteista leikkaamalla ja niiden palveluja karsimalla.
Miksi sitten Pohjois-Karjalan taloudellinen tilanne on tiukkuudestaan huolimatta parempi kuin monella muulla alueella? Muun muassa siksi, että sote ja pelastustoimi iskivät hynttyyt yhteen jo kuutisen vuotta sitten, eli vuonna 2017. Olemme uudistaneet ja integroineet palveluitamme sekä menneet läpi tiukasta säästömankelista. Lisäksi hyvinvointialueen johdossa ja poliittisessa päätöksenteossa pelastuslaitoksen tuottamia palveluita arvostetaan ja pidetään tärkeinä, mistä on annettava suuret kiitokset. Toivottavasti kaikilla hyvinvointialueilla herätään siihen, että pelastustoimen ja ensihoidon palvelut ovat kriittisiä lähipalveluja ja kiireellisen avun ensimmäisiä lenkkejä – niin normaalioloissa kuin häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Hyvinvointialueiden taloutta ei korjata pienistä pelastuslaitosten budjeteista leikkaamalla ja niiden palveluja karsimalla. Pelastuslaitokset ovat toimineet alueellisina organisaatioina vuodesta 2004 alkaen ja tehneet paljon sellaisia rakenteellisia uudistuksia, jotka sotella ovat vasta nyt edessä. Pelastustoimen on toki oltava mukana yhteisissä talkoissa ja uudistuttava, mutta sen ei tarvitse tarkoittaa pelkkää säästämistä. Hyvinvointialueen kustannustehokkuutta voidaan kehittää esimerkiksi erilaisten palveluintegraatioiden kautta ja tästä on Pohjois-Karjalassa hyviä kokemuksia.
Kirjoitus on julkaistu myös Pelastustiedossa 8/2023.
