”Miten sammutatte sähköpaloauton sitten kun se syttyy palamaan – itkunauruhymiö”, näin kommentoitiin sähköpaloauton esittelyvideota Pelastustiedon TikTokissa.
Aihe oli selvästi mielenkiintoa ja tunteita herättävä, sillä vuorokaudessa julkaisusta se oli kerännyt jo 75 000 katselukertaa, 3000 tykkäystä ja 200 kommenttia.
Monille katsojille 3,5 minuutin mittainen video oli kuitenkin selvästi liian pitkä, sillä suureen osaan kommenttikentän kysymyksistä ja kommentoinneista saatiin vastaus videon kuluessa. Emme varamaankaan halua uskoa, etteivät videon katsojat ymmärrä kuulemaansa.
”Miten sammutatte sähköpaloauton sitten kun se syttyy palamaan – itkunauruhymiö” -kysymykseen ei löytynyt vastausta videolta. Sähköpaloautot eivät syty palamaan yhtään sen useammin kuin tavanomaisemmatkaan autot siltikään, vaikka ajoneuvopalot suhteutettaisiin ajoneuvojen määrän mukaan. Ja kun sähköauto syttyy palamaan, on todennäköisempää, että palo syttyy muualla kuin akustossa.
Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö sähköajoneuvon akkupalo olisi vaarallinen, silloin kun se syttyy. Raskaan kaluston sähköajoneuvoja on jo nyt Suomen teillä. Ei käy kieltäminen, etteivätkö niiden onnettomuudet aiheuta uudenlaista suhtautumista pelastustoimintaan.
Esittelyvideosta annettuja kommentteja ajoneuvon mahdollisesta palamisesta on niin paljon, että ei ole epäselvyyttä, mikä mediassa on puhuttanut eniten.
Niinpä eräs tiktokkaaja kertookin jäävänsä oikein odottamaan ensimmäistä sähköpaloautopaloa, ja hänen kollegansa odottaa innolla paloautoon kohdistunutta sammutustehtävää. Kaikilla saa olla omat mielenkiinnon kohteensa. Tässä tapauksessa on kuitenkin onni, että vahingot eivät satu kello kaulassa.
Joku kommentin kirjoittajista haluaisi nähdä, kuinka sähköpaloauto toimii Suomessa, kun on -24°C pakkasta, toinen kommentaattori antaa siimaa enemmän ja panee pakkasrajaksi -32°C. Tätä emme voi tietää ennen kuin näitä ajoneuvoja saadaan Suomeen. Teknisten välineiden käyttöä eivät lienee rajoita maantieteelliset rajat mutta sääolosuhteet kylläkin. Jos pohtii asiaa vertaamalla muiden sähköajoneuvojen toimintaan talvella, niin kaiketi ne ovat toimineet, ainakin sähköbusseilla ajetaan reittiliikennettä vuoden ympäri. On myös muistettava, että monet polttomoottoriajoneuvotkin alkavat yskiä, kun elohopeapatsas mittarissa laskee riittävän alas. Aina ei tarvita edes sitä -24°C:ta.
Joku haluaa kuvitella tehtäväksi suuren rakennuspalon, joka pitäisi hoitaa esitellyllä sähköpaloautolla. Hän laskeskelee, että jos keikka kestää viisi tuntia, on auto käytävä lataamassa 3-4 kertaa. Kommentaattorin matikkapää ei ole kommenttia antaessa ollut aivan terässään, sillä jo videolta selviää, että näin ei ole. Monet alan henkilöt tietävät, että sellainen rakennuspalo on harvinainen, jossa työnnetään vettä tuutin täydeltä maailmaan viiden tunnin ajan. Monesti suurta rakennuspaloa sammuttaa muitakin yksiköitä kuin yksi sellainen, joka on tullut paikalle sähköpaloautolla.
Esitellyssä sähköajoneuvossa on dieselgeneraattori, joka tarvittaessa voidaan kytkeä päälle ja sillä voidaan viisinkertaistaa sekä sähkötoiminen 100 km:n range tai 1 tunnin palopumpun käyttö. Esittelijä kertoo lisäksi, että Berliinissä vastaava ajoneuvo on jo tositoimissa. Siellä yli 90% tehtävistä on hoitunut pelkällä sähköllä.
Joku meinaa, että hyvinvointialueilla ei ole varaa hankkia enää paloautoja, koska asemiakin suljetaan ja hankinnat ovat nollassa. On kuitenkin todennäköistä, että ajoneuvokalustoa jossain vaiheessa täytyy uusia, sillä lopulta ajoneuvot käyttövoimasta riippumatta ovat kuitenkin kulutustavaraa. Polttomoottoriajoneuvotkin uusitaan pelastuslaitoksissa suunnitellun kierron mukaisesti, vaikka ne eivät vielä ihan lopussa olisikaan. Lienee selvää, että sähköajoneuvon täytyy vastata kestävyyshaasteeseen, muuten niitä ei hankittaisi.
Joku tiktokkaaja neuvoo, ettei sähköpaloautoa kannata viedä tulipalon lähelle. Se onkin hyvä neuvo. Sama pätee polttomoottoriajoneuvoonkin. Sekin vikaantuu ja palaa, jos sen liian lähelle tulipaloa vie. Nimimerkillä poltettu on.
Amerikkalaisajoneuvon mukaan itsensä nimennyt tiktokkaaja puolestaan haluaisi ajaa mieluummin neuvostotrakorin koneella kuin vikaherkällä tekniikalla. Tiktokkaaja ei kuitenkaan määrittele, mikä vikaherkkä tekniikka on. Tässä yhteydessä voimme arvailla, mitä kommentin kirjoittaja tarkoittaa.
Eräs kommentoija toteaa, että: ”On menty Fargosta ja Kontio-Sisusta paljon eteenpäin. Aika ehkä kultaa muistot, mutta ikävä ei silti ole.” Kehitysaskeleet ovat totta. Esittelyssä ollut Rosenbauer RT -sähköpaloauto on varustettu dieselgeneraattorilla.
Mielenkiintoista suomalaisnäkökulmasta on myös ohjaamojärjestelyt, jossa niin sanotulla takatäkillä on paikat neljälle hengelle, jotka istuvat pareittain ja parit toisiaan vastakkain kylki menosuuntaan päin. Ja jos tekee mieli seistä, sekin onnistuu. Kaikki näkevät kuljettajan ja esimiehen penkin välistä tielle ja kojelaudassa olevaan näyttöön, johon on mahdollista tuottaa kuvaa vaikkapa onnettomuudesta, johon yksikkö on parhaillaan matkalla. Ajoneuvo voidaan myös laskea ilmajousilla kahdeksan sentin maavaraan, jolloin alin porras laskeutuu 17,5 cm:n korkeudelle maasta ja kaapeissa oleviin työvälineisiin on helpompi ylettyä.
Parikymmentä vuotta sitten kahden pelastajan miehittämiä kärki- ja kevytyksiköitä suunniteltiin uudelleen tulevaksi. Taisin itse silloin kommentoida asiaa hieman pilkallisestikin siten, että: ”kaksi miestä ja Black & Decker”. Keksijät pistivät kuitenkin vieläkin paremmaksi. He suunnittelivat yksikön, jossa on edelleen kaksi henkilöä, mutta se hoitaa sekä pelastus- että terveystoimen tehtävät kuljetuksineen. Kyllä tähän repertuaariin yksi sähköpaloauto mahtuu. Ajetaan ensin, haukutaan sitten.
Pelastustieto välitti TikTok-videon kommenttikenttään tulleista kysymyksistä seuraavat maahantuojalle Veljekset Kulmalalle. Näin niihin vastasi Lauri Räty.
1. Miksi sivupeilien tilalla ovat vain näytöt, onko tähän jokin erityinen syy?
Tämä on nykytekniikkaa ja noiden peilien käyttöön on montakin hyvää syytä:
-Ajoneuvon kokonaisleveys on pienempi.
-Kamerapeilit likaantuvat paljon vähemmän kuin tavalliset peilit.
-Kamerapeilien kuva voidaan monistaa esimerkiksi pieniin näyttöihin miehistötilan oven viereen, jollain pelastajan on turvallisempi nousta autosta liikenneonnettomuuspaikalla.
-Peilien kuva voidaan tallentaa, jolloin hälytysajosta saadaan muutakin kuin vain eteenpäin kuvattua kuvaa. Tämä voi olla hyödyksi esimerkiksi onnettomuuksissa, koulutuksessa ja palonsyyntutkinnassa.
2. Mikä on ajoneuvon käyttöikä?
Rosenbauer RT -sähköpaloautolle on määritelty samanlainen elinkaari kuin polttomoottorikäyttöiselle pelastusautolle. Aktiivisen, noin 15 vuoden, käyttöiän akustot vaihdetaan kerran. Akuston valmistaja lupaa, että akuissa on kahdeksan vuoden käytön jälkeen vielä 80% toimintakapasiteettia jäljellä.
3. Onko sähkötekniikka vikakerkkä?
Ei sen vikaherkempi kuin muutkaan autot. Sähköpaloautoissa käytetään samaa väylätekniikkaa kuin normaaleissakin paloautoissa. Korkeajännitteinen ajovoimansiirto puolestaan on samaa tekniikkaa, mitä esimerkiksi kaupunkibusseissa käytetään. Kaupunkibussithan toimivat jo Suomessa ja muualla Pohjolassa hyvin. Tähän varmasti sisältyy eniten ennakkoluuloja, mutta itse en tuosta olisi niin kauhean huolissani.
Katso Pelastustiedon sähköpaloautovideo tästä!
Teksti Marko Partanen
Kuva Dimitri Lisitsyn
