Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. mirafoni112@gmail.com
Pronto on italiaa ja tarkoittaa ”heti” ja ”valmis”. Pelastusalalla Pronto tarkoittaa ennen kaikkea resurssi- ja onnettomuustietojärjestelmää, jonka sisäministeriö omistaa ja jota Pelastusopisto teknisesti hallinnoi. Pronto-seloste on keikkojen osalta se viimeisin työvaihe, joka on olennaisen tärkeä paitsi sen yksittäisen keikan osalta, mutta myös yhtenä palasena isoa datamassaa. Onnettomuusselosteen laatiminen on pelastusviranomaisen velvollisuus. Datamassan pohjalta mitoitetaan toimintavalmiutta ja pelastustoimen suorituskykyä.
Pronto on siinä määrin vakiinnuttanut asemansa, että sitä pidetään jo itsestäänselvyytenä. Monesti myös siihen ideoidaan uusia toimintoja, mitä siinä tulisi olla. Kurkistus Pronton konepellin alle kertoo kuitenkin, ettei tähän menopeliin kannata enää suuria satsata, vaan koko järjestelmä uhkaa enemmänkin lahota käsiin.
Nykyisellään tuhlaamme henkilöresurssejamme manuaalityöhön aivan liikaa, ja tiedon analysointi jää vaillinaiseksi.
Ennen Prontoa alalla oli käytössä ONTIKA-järjestelmä. Nykyistä Prontoa alettiin rakentaa vuonna 1999, ja se otettiin käyttöön 2000-luvun alussa. Pronton seuraajasta ProntoX:sta tehtiin jo vuonna 2012 loppuraportti, jossa määriteltiin tarpeet seuraavalle järjestelmälle. Sen jälkeen onkin ollut jatkolle erilaisia vaiheita ja virityksiä, mutta edelleen se sama vanha Pronto porskuttaa. Käyttö- ja ylläpitokustannukset nousevat vuosittain ja järjestelmä on altis häiriöille. Eikä se ole ihme, onhan kyse jo tietojärjestelmämaailmassa hyvin vanhasta järjestelmästä. Montako yhtä vanhaa tietojärjestelmää käytät omassa elämässäsi? Tai onko koko kyseessä julkishallinnon Suomen ennätys vanhimmasta, toimialan kannalta aivan keskeisestä tietojärjestelmästä?
Pronto ja erityisesti sen sisältämä tieto on maailmanlaajuisesti katsottuna merkittävää ja ainutlaatuista, sillä vastaavaa ei muualla maailmassa ole. Sitä ei siis kannata menettää. Nykyaikaisella järjestelmällä meillä olisi aivan loistavat mahdollisuudet käyttää tuota tietoa hyödyksi ja johtaa sen avulla toimintaamme.
Nykyisellään tuhlaamme henkilöresurssejamme manuaalityöhön aivan liikaa, ja tiedon analysointi jää vaillinaiseksi. Nykyaikaisen tietojärjestelmän puute pelastustoimessa on verrattavissa pelastajapulaan – kyse on toiminnan kannalta yhtä kriittisestä asiasta. Toivon, että pelastusala yhdistää tässäkin asiassa äänensä ja vaatii nykyaikaisia työvälineitä käyttöönsä. Ansaitsemme nykyaikaiset tietojärjestelmät käyttöömme ja päättäjien on osoitettava tähän tarvittava rahoitus. Pronto on pronto. Se on valmis, tiensä päässä.
Kirjoitus on julkaistu myös Pelastustiedossa 8/2023.
