Millainen on pelastustoimen suorituskyvyn oltava tulevaisuudessa?
Sisäministeriössä on ollut vajaat kaksi vuotta käynnissä Suorituskykyhanke, jossa luodaan pelastustoimelle uusia toimintatapoja vastaamaan yhteiskuntamme muutoksiin. Hanke lähestyy loppuaan ja tuloksia alkaa olla valmiina. Tässä blogissa avaamme mahdollisimman selkokielisesti mistä hankkeessa on kyse ja samalla aloitamme loppuvuodeksi hankkeen blogisarjan, jonka jokaisessa osassa pureudumme johonkin hankkeen teemaan syvemmin. Katsotaan ensin kuitenkin kokonaiskuvaa.
Suorituskykyhankkeen tarkoituksena on synnyttää uusia toimintatapoja pelastustoimelle, jotta se olisi ajanmukainen myös tulevaisuudessa. Ennen kuin voi kehittää tai muuttaa toimintatapoja, on hyvä tuntea tämän hetken tilanne. Siksi kehittämisen lisäksi tutkimme hankkeessa pelastustoimen ja siviilivalmiuden nykytilaa.
Ensimmäisenä hankkeessa teimme analyysin pelastustoimen ja siviilivalmiuden toimintaympäristöstä. Se on analyysi siitä, millaisessa maailmassa pelastustoimi nykypäivänä operoi ja millaisia lähitulevaisuuden muutoksia on luvassa. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sään ääri-ilmiöt, uudet rakennusmateriaalit tai vaikkapa sähköautojen yleistyminen ovat uusia ilmiöitä, joiden myötä myös pelastustoimi joutuu muuttamaan toimintaansa esimerkiksi hankkimalla uudenlaista osaamista tai kalustoa.
Ympäristön muuttumisen lisäksi selvitämme ihmisten odotuksia ja tarpeita pelastustoimea kohtaan. Millainen on ihmisten oma varautumisen taso ja millaisia palveluita he odottavat saavansa pelastustoimelta? Millaisia odotuksia harvaan asuttujen alueiden ihmisillä on? Entäpä niillä, jotka vierailevat harvaan asutuilla seuduilla vain lyhyen ajan esimerkiksi matkailijoina? Hankkeessa myös selvitetään, miten lisääntynyttä asiakasymmärrystä voidaan hyödyntää muun muassa onnettomuuksien ehkäisytyössä.
Sen lisäksi, että selvitämme ympäristön ja ihmisten asettamia vaatimuksia pelastustoimelle ja siviilivalmiudelle, kartoitamme myös pelastustoimen nykyistä suorituskykyä: millainen Suomen pelastustoimen kyky on suoriutua tehtävistä ja milloin kansainvälisen avun tarve on mahdollinen? Teemme myös analyysin pelastustoimen talous- ja henkilöstötilanteesta, sillä nämä voimavarat vaikuttavat olennaisesti pelastustoimen kykyyn suoriutua tehtävistään. Yhtenä selvittämisen kohteen on myös, miten pelastustoimessa mitataan ja arvioidaan toimintaa tällä hetkellä.
Faktaa päätöksenteon tueksi
Kuten todettua, emme tyydy pelkkään selvittämiseen, vaan tarkoituksena on kehittää uusia toimintatapoja. Esimerkiksi riskimallit ja onnettomuuksien ennustemallit päivitetään vastaamaan paremmin nykypäivän ja tulevaisuuden tarpeita. Etsimme keinoja ja käynnistämme kokeiluja harvaan asuttujen alueiden pelastustoimen palveluiden kehittämiseksi ja palvelutason varmistamiseksi rakennamme hankkeessa myös pelastustoimen tulevaisuuden tietoperustaa ja tältä osin täydennämme osaltamme sisäministeriön tiedolla johtamisen -hanketta. Yhteisenä tavoitteena on tietopohja ja tietojärjestelmäkokonaisuus, jonka avulla tulevaisuudessa voisi saada tilastoja ja muuta faktatietoa pelastustoimesta siten, että tietoa olisi helppo hyödyntää päätöksenteossa.
Tärkeä osa hanketta on määritellä pelastustoimen valtakunnalliset suorituskykyvaatimukset. Tätä varten on tunnistettava millaisista pelastustoiminnan ja varautumisen tehtävistä pitäisi kyetä nykymaailmassa selviytymään sekä millaista vaikuttavuutta haluamme saavuttaa onnettomuuksien ehkäisyn ja väestönsuojelun toimilla. Teemme myös alueiden pelastustoimille mallit, miten he voivat määritellä omat suorituskykyvaatimuksensa. Malleja päivittämällä saadaan jatkossa aina kattava kuva siitä, millaisia tarpeita muuttuva toimintaympäristö pelastustoimelle asettaa.
Lista siitä, mitä kaikkea hankkeessa tehdään, on hengästyttävän pitkä ja monia yksityiskohtia jäi vielä mainitsematta. Kaiken tämän tutkimisen ja kehittämisen tavoitteena on, että pelastustoimessa voitaisiin suunnitella toimintaa paremmin vastaamaan ympäröivän maailman nopeasti muuttuvia tarpeita. Pyrkimys on, että päätökset toiminnan organisoimiseksi perustuisivat tietoon ja yhdenmukaisiin malleihin. Näin myös ihmiset eri puolella Suomea olisivat yhdenvertaisemmassa asemassa, kun kaikkialla olisi käytössä yhdenmukaiset toimintatavat.
Työhön ei ole lähdetty tyhjältä pöydältä, vaan taustalla on Hallitusohjelman lisäksi vuosina 2015–2018 toteutettu Pelastustoimen uudistushanke, jonka kehittämisehdotuksiin nykyiset valinnat perustuvat. Taustalla on siis pitkäjänteinen pelastustoimen kehittämistyö. Varmaa on, että kehittäminen jatkuu myös tulevaisuudessa pitkälle tämän sekä muiden käynnissä olevien hankkeiden jälkeen.
Hankkeesta voi lukea lisää täältä
Hanketyöryhmän puolesta
Niki Haake, erityisasiantuntija Sisäministeriö
