Hankinnan syynä oli se, että haluttiin varautua maanalaisten tilojen tuulettamiseen. (Kuva: Helsingin pelastuslaitos.)
Kun Pekka Pouta Ilmatieteen laitokselta ennustaa hirmumyrskyä, se tarkoittaa puhuria 32 metriä sekunnissa. Jos Heidi Hälyttäjä lähettää Käpylän 4094:n suurtehotuulettimen matkaan, silloin on tiedossa puhinaa 37 metriä sekunnissa. Vaikka käryisi isompikin perhepizza, niin savut saadaan pihalle yleensä ennen vuoronvaihtoa. Kerran on miestä vaihdettu tuuletinkeikallakin. Se tapahtui 2013 Kehäradan tunnelissa, kun tuuletettiin koko päivä rakennustyömaan palon käryjä.
Vuosituhannen vaihteen jälkeen Helsingin Pelastuslaitos yhteistyössä Helsingin Energian, Helsingin Veden ja Helsingin Kaupungin Liikennelaitoksen kanssa hankki siirrettävän suurtehopuhaltimen.
Rahoitusta saatiin myös Palosuojelurahastosta.
Aikaisemmin pelastuslaitoksen suurin puhallin oli ”Teräsnyrkkiin” eli H 15:een sijoitettu ”Big Mama”, voimavirtakäyttöinen kahden miehen kannettava puhallin. Tänä päivänä kyseinen puhallin soveltuu lähinnä sen ”maman” tukankuivaajaksi…
Hankinnan syynä oli se, että haluttiin varautua maanalaisten tilojen tuulettamiseen. Osassa tunneleista on omat puhaltimet, mutta suurimmassa osassa ei. Voihan kiinteisiinkin järjestelmiin tulla tulipalossa vikoja, joten varajärjestelmä on hyvä olla valmiina. Tunneleita löytyy Helsingin kaupungin alta noin 250 kilometriä. Tunneleissa kulkee metron lisäksi henkilö- ja kuorma-autoja sekä tietysti sähköjohtoa ja vesiputkia niin kaukolämmölle, juomavedelle kuin jätevedelle.
Puhaltimeksi valittiin vuonna 2003 Rosenbauerin valmistama siirtolavalle sijoitettu puhallin. Sen työntövoima on 2500 N joka saadaan aikaan 100 hv:n Deutz -dieselin pyörittämällä 1.6-metrisellä potkurilla. Ilmavirtaus on 37 metriä sekunnissa.
Tuuletustesti Suomenlinnassa
Kun Käpylän asemalla täytyy siivota syksyn lehdet pihasta, niin yksi mies hoitaa homman sujuvasti eikä tule hikikään. Läheisen K -kaupan talkkarilla saattaa tulla pitempi haravointipäivä… Puhallinta säilytetään pihalla, koska lämmintä hallitilaa ei Helsingin Pelastuslaitoksella ole vapaana. Akku on tietysti latauksessa ja johto on kiinnitetty niin, että se irtoaa ehjänä keikalle lähdettäessä. Koska puhaltimen moottori toimii 12 v järjestelmässä, kuljettavaan yksikköön 4094 on lisätty 12 v Nato-liitin lisävirran syöttämistä varten. Dieseliä riittää tankissa koko päivän puhkumiseen.
Käytännön tehoa voi hahmottaa Suomenlinnan huoltotunnelin tuuletustestin tuloksella. Kyseessä on 1300 metriä pitkä tunneli jonka poikkileikkauspinta-ala on 15 neliömetriä. Tunnelin suunta on karkeast 310 -130. Testin aikana oli tuulen suunta ulkona noin 030 ja voimakkuus 2 m/s, ilman lämpötila seitsemän astetta. Puhallin ajettiin Kaivopuiston puoleiseen päähän ja mittarit Suomenlinnan päähän.
Tunnelissa kulkee vesi- ja viemäriputkia sekä pakettiautolla ajettava ajoväylä. Tunnelissa oli normaalit ilmanvaihtokoneet päällä, ja ne tuottivat Suomenlinnan puoleiseen päähän 2 m/s ulosvirtauksen.
Kaikki ovet oli tietysti auki ja suurtehopuhaltimen annettiin käydä 10 minuuttia täydellä teholla ennen mittausta. Mittaustulos kertoi, että ulosvirtaus Suomenlinnassa oli noussut kahdesta metristä sekunnissa seitsemään metriin sekunnissa.
Puhaltimen teho riittää reilusti esimerkiksi tunnelissa tapahtuvan ajoneuvopalon savun hallitsemiseen. Henkilöauton palossa riittävä virtausnopeus on 2 m/s, joten silloin pitää puhaltimen tehoa rajoittaa ettei siitä tule haitallisia, mahdollisesti paloa kiihdyttäviä vaikutuksia. Palokuorma voi vaihdella tunnellissa paljonkin, eikä tunnelipaloista taida ainakaan Suomessa olla kellään ”runsaan kokemuksen tuomaa rutiinia”.
Mikään keikkahaavi puhallin ei ole mutta kyllä sillä joka vuosi on keikalla käyty. Allekirjoittaneelle on sattunut kolme varastopaloa ja kaksi autohallin paloa. Pasilassa paloi auto noin sadan auton tallissa. Savunpoistoluukku löytyi sopivasti hallin toisesta päästä.
4094 ajettiin hallin ajoluiskaan ja auton päällä olevan puhallin säädettiin samaan kulmaan ajoluiskan kanssa.Halli tyhjeni muutamassa minuutissa.
Harjoituksissa puhallinta on käytetty ohjaamaan talopolttosavuja pois lähellä olevan hevostallin ovesta ja valkoisen tiilitalon seinästä.
Siirtolavaan kiinnitetty puhallin on nyt käytössä oleva malli. Rapakon takana on käytössä pick upin lavalle asennettu kääntyvä puhallin. Sen lähtönopeus on parempi kun ei tarvitse vaihtaa lavaa, yksikkö on lyhyempi sekä matalampi ja siksi sillä pääsee ahtaammillekin pihoille.
Sillä voisi olla käyttöä kun tuuletellaan tulevaisuudessa niitä 30-kerroksisia tornitaloja.
Paloesimies Tapio Tihtonen
Helsingin Pelastuslaitos
