Pelastustieto blogi 23.5.2018

Varautumisesta suomeksi, ei virkamieskielellä

Kainuulaiset sietivät tykkylumen aiheuttamia sähkökatkoja. Kuva: Loiste

Kainuulaiset sietivät tykkylumen aiheuttamia sähkökatkoja. Kuva: Loiste

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto on ehtinyt jo ensimmäiselle kymmenelle vuodelle ja aloittanut käymään kahtakymmentä. Paljon on hyvää tehty, sanoo puheenjohtaja. Niin varmasti onkin, mutta viestinnässä ei ole onnistuttu parhaalla mahdollisella tavalla. Kuinka laajalti pystytään edes omalla toimialalla toteamaan, että mitä yhteisellä tekemisellä on saatu aikaiseksi?

Kymmenvuotisjuhlan kunniaksi kumppanuusverkosto lähestyi mediatiedotteella, jossa oli hyvä otsikko: ”Paljon puhetta varautumisesta, liian vähän tekoja”.

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto ilmaisi näin olevansa huolissaan varautumisesta. Ymmärtävätkö kaikki, että mitä erilaisimpiin poikkeustilanteisiin pitää jokaisella toimialalla ja toimijalla olla selvät suunnitelmat varautumisesta? Ja että suunnitelmia pitää myös harjoitella.

Arjen työstä on kysymys, kiteyttää pelastusjohtajien puheenjohtaja.

Ruotsissa kansalaisia herätellään kotitalouksiin jaettavalla esitteellä, jossa otsikossa mainitaan jopa sana sota.

Ruotsalaiset tuudittautuivat menneinä vuosina omaan ruususen uneensa, josta nyt heräillään.

Meillä on jaettu kansalaisille oppaita. Pehmeämmin keinoin. Varmaankin jo historian takia me tosiaan osaamme paremmin ymmärtää varautumisen. Mutta siedämmekö me oikeasti mahdollisia poikkeustilanteita. Kainuun tykkulumi osoitti, että kainuulaiset osaavat, mutta entä jos jotakin vastaavaa sattuu kaupunkiolosuhteissa? Pärjäävätkö esimerkiksi helsinkiläiset?

Kun pelastustoimi haluaa viestiä näistä asioista, se kannattaa tehdä mahdollisimman konkreettisesti. Virkamieskieltä ei taida ymmärtää aina edes itse virkamieskään?

Eli siis suomeksi suomalaisille. Myös varautumisesta. Ja kansalainen osaa entistä paremmin olla kriisinkestävä.

Esa Aalto