Helsingin pelastuslaitos on sote-maakuntauudistuksessa oma kokonaisuutensa, joka ainakin aluksi saa rahansa valtiolta.
Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen hyvinvointialueiden perustamisesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistamisesta. Hyvinvointialueet perustetaan mahdollisimman pian lakien hyväksymisen ja vahvistamisen jälkeen. Lait tulevat voimaan porrastetusti, osa 1. heinäkuuta 2021 ja viimeiset 1. tammikuuta 2023.
”Pelastustoimen uudistuksella tavoitellaan entistä yhdenmukaisempia pelastustoimen palveluita koko maassa ja tiivistä yhteistyötä ensihoitopalveluiden tuottamisessa. Kyse on ihmisten elintärkeistä lähipalveluista ja uudistus on siksi tarpeellinen ja tärkeä”, sisäministeri Maria Ohisalo sanoo.
Pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2023 alusta hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille, jotka vastaisivat myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä alueellaan. Pelastustoimen tehtävät ovat tällä hetkellä kuntien ja kuntayhtymien vastuulla.
”Uudistuksella varmistetaan pelastustoimen mahdollisuus kehittyä muuttuvan toimintaympäristön ja sen uhkien mukaisesti. Tavoitteena on parantaa pelastustoimen palveluja sen kaikissa tehtävissä valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti”, pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka toteaa.
Pelastustoimen lähipalvelut ja kattava paloasemaverkko turvataan koko maassa vähintään nykyisen tasoisina. Palvelujen tuottamisessa voidaan nykyiseen tapaan käyttää apuna sopimuspalokuntia. Sopimuspalokuntien palokuntasopimukset siirtyvät nykyisin ehdoin alueen pelastustoimilta hyvinvointialueille.
Uudistuksen myötä pelastustoimen koko henkilöstö siirtyy nykyisin ehdoin hyvinvointialueiden palvelukseen vuoden 2023 alusta. Myös pelastustoimen kalusto siirtyy hyvinvointialueiden omistukseen.
Kuntien ja sopimuspalokuntien omistamat kiinteistöt jäävät niiden omistukseen ja paloasemien nykyiset vuokrasopimukset siirtyvät nykyisin ehdoin hyvinvointialueille. Nykyisten lakisääteisten kuntayhtymien omaisuus siirtyy hyvinvointialueille.
Pelastustoimen uudistus on osa sote-uudistusta. Pelastustoimi on kuitenkin jatkossakin erillinen, sosiaali- ja terveystoimen kanssa rinnakkainen toimiala. Pelastustoimi osallistuu vuosittain 500 000 ensihoitotehtävään sekä ensihoitoyksiköillä (ambulansseilla) ja ensivasteyksiköillä.
Uudistuksen myötä valtion strateginen ohjaus pelastustoimessa vahvistuu. Vahvempi valtakunnallinen ohjaus takaa entistä yhdenmukaisemmat palvelut eri puolilla Suomea. Tavoitteena on myös kehittää pelastustoimen toimintaa valtakunnallisena järjestelmänä.
Valtion ohjaus toteutetaan niin, että valtioneuvosto vahvistaa pelastustoimen valtakunnalliset strategiset tavoitteet. Valtioneuvosto voi myös päättää joidenkin pelastustoimen erityistehtävien kokoamisesta yhden tai useamman hyvinvointialueen hoidettavaksi. Jokainen hyvinvointialue järjestää kuitenkin keskeiset pelastustoimen palvelut alueellaan.
Sisäministeriö ohjaa hyvinvointialueiden ja Helsingin pelastustoimen järjestämistä. Hyvinvointialueiden ja sisäministeriön välillä käydään vuosittain pelastustoimen järjestämistä koskevat ohjausneuvottelut. Lisäksi sisäministeriön yhteyteen perustetaan pelastustoimen neuvottelukunta, johon osallistuvat hyvinvointialueiden ohjauksesta vastaavat ministeriöt sekä hyvinvointialueet.
Hyvinvointialueen suorilla vaaleilla valittava aluevaltuusto päättää pelastustoimen palvelutasosta, jonka tulee vastata kansallisia, alueellisia ja paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Aluehallintovirastot arvioivat pelastustoimen palvelutason ja rahoituksen riittävyyttä sekä vastaavat pelastustoimen laillisuusvalvonnasta.
