Pelastuslaitos ja Rajavartiolaitos ovat tehneet hyvää yhteistyötä Pohjois-Karjalassa.
Harvaan asuttujen alueiden turvallisuutta halutaan parantaa esimerkiksi turvaamalla resurssit tai kehittämällä poikkihallinnollista yhteistyötä alueiden turvallisuustyössä. Sisäministeriön julkaisemassa harvaan asuttujen alueiden turvallisuuskatsauksessa on koottu viisi toimenpidesuositusta, joista monia on jo toteutettu Pohjois-Karjalassa.
Resurssien turvaamisesta päätettiin äskettäin, kun pelastuslaitoksella aletaan ensi vuoden aikana rekrytoida uusia työntekijöitä. Kaikkiaan perustetaan 22 uutta virkaa, osa miehistö ja osa alipäällystötehtäviin.
Pelastusjohtaja Markus Viitaniemi tietää rekrytoinnin haasteellisuuden ja siksikin uutta väkeä etsitään portaittain, paloasema kerrallaan.
”Rekrytointi aloitetaan Heinävedeltä ja viimeiset tehdään vuonna 2022, kun Joensuun Niinivaaraan valmistuu uusi paloasema.”
Päätoimisen henkilöstön lisäksi sopimuspalokuntalaisten tarve on suuri.
”Siksi esimerkiksi varallaolosta luopumisen takia tarvitaan korvaavia kompensaatioita.”
Viitaniemi pitää tärkeänä sitä, että pelastustoimi on ja pysyy lähipalveluna myös pienemmillä paikkakunnilla.
”Meidän toiminnallamme on suuri merkitys turvallisuuden tunteelle ja hallitusohjelmakirjauksenkin mukaisesti pyrimme pitämään huolta paloasemaverkostosta.”
Samalla kun Pohjois-Karjalassa kerrottiin pelastuslaitoksen henkilöstölisäyksestä, uutisoitiin poliisin suunnitelmista keskittää voimavarat maakunnan keskukseen Joensuuhun reuna-alueiden kustannuksella.
Turvallisuuskatsauksen yksi toimenpidesuosituksista on kylien yhteisöllisen turvallisuustoiminnan vahvistaminen perustamalla kyliin pelastusryhmiä. Pohjois-Karjalassa kylien pelastusryhmissä on tällä hetkellä mukana jo yli 500 henkeä.
”Kiinnosta on toimintaan ja ne ovat korona-aikana olleet tukemassa myös kuntia antamalla apua ikäihmisille. Kunnat ovat lähteneet hienosti koordinoimaan toimintaa.”
Myös viranomaisten yhteistyötä on pidetty yllä Pohjois-Karjalassa. Pelastuslaitos ja rajavartiolaitos ovat Ilomantsissa samalla asemalla. Yhteistyön kehittämisessä Viitaniemi näkee paljon lisää mahdollisuuksia.
”Tekijöillä on tahtoa, mutta rahoitus on tässäkin ongelmana. Resurssit ovat niukat ja yhteistyötä ei voida tehdä oman päätyön kustannuksella”, hän sanoo.
Rajavartijat ovat usein ensimmäisenä paikalla pelastustehtävissä syrjäseuduilla ja he tekevät myös tärkeää ensivastetoimintaa.
”Valmiuksia voitaisiin lisätäkin esimerkiksi hyödyntämällä vaihtoehtoisia sammutusmenetelmiä, mutta tässä nimenomaan esittäisin toiveen valtion suuntaan, että tällainen olisi voimavarojen kannalta mahdollista. Kun toimenpidesuosituksia tehdään, niistä helposti unohtuvat käytännön keinot.”
Tästä pääset lukemaan Harvaturva-raportin.
Teksti: Esa Aalto
Kuva: Kimmo Kaisto
