Pelastustoiminta 26.10.2020

Ilmastonmuutos haastaa pelastustoimea – varautumistyö on hyvällä reitillä, mutta korjattavaakin vielä löytyy

Kuvituskuva.

Kuvituskuva.

Ilmastonmuutos on huomioitu pelastustoimen toiminnassa melko hyvin, mutta pieniä korjauksia varautumistyöhön tarvittaisiin vielä.

Kansallisessa riskiarviossa ja pelastustoimen strategiassa ilmastonmuutos on mainittu. Kuntaliiton pelastustoimen kehittämispäällikkö Vesa-Pekka Tervo tosin harmittelee sitä, että kansallinen riskiarvio ei tee painotuksia uhkien kesken.
”Varautumistyö Suomessa on aika konsensushakuista. Julkishallinnossa tulisi vahvemmin asettaa prioriteetteja valtakunnallisesti, jolloin sillä olisi suurempi vaikutus alueellisesti. Ilman priorisointia emme viesti siitä, mikä on ilmastonmuutoksen aiheuttamien uhkien suhde muihin riskeihin.”

Toimialan kyky reagoida on hyvä, mutta strategisen tason varautumista hankaloittaa, että ennakointityö on Tervon mukaan pelastusalalla vielä melko uutta. Tiedolla johtamiseen Tervo kaipaisi vieläkin lisää resursseja.

”Esimerkiksi riskinhallintapäälliköiden virat ovat tulleet vasta 20 viime vuoden aikana. Voi sanoa, että alalla ei ole kovin pitkää perinnettä, jossa toimintaympäristöä ennakoitaisiin nimenomaan pitkällä aikavälillä.”

Tietojohtamista vahvistetaan useilla foorumeilla, esimerkiksi suorituskykyhanke on pelastustoimessa parhaillaan käynnissä, joten hyvään suuntaan ollaan matkalla.

Tervo katsoo myös ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ongelmiin varautumisen olevan hyvällä reitillä.

”On vastuullamme varautua kaikkia uhkia vastaan. Sen eteen on tehty paljon hyvää työtä esimerkiksi tilannekuvan ylläpitämisessä, tiedonjakamisessa ja yhteistyössä kriittisten toimijoiden kanssa.”

Lakiuudistuksella ketteryyttä?

Sisäministeriön pelastusosaston siviilivalmiusyksikön­ varautumisjohtaja Jussi Korhosen mukaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia on hieman hankala arvioida, sillä ilmiö on muutoksena niin hidas ja moniulotteinen.

”Ei ole yksiselitteistä tietoa esimerkiksi ilmastonmuutoksen alueellisesta vaikuttavuudesta. Yleisesti toki on tiedossa, että se voi aiheuttaa sään ääri-ilmiöitä ja niiden lisääntymistä ja voimistumista.”

Ongelmien riskiä kasvattaa Korhosen mukaan se, että olemme verkottunut ja teknologiariippuvainen yhteiskunta. Jos sähköt katkeavat, yhteiskunnan toiminta hidastuu tai jopa katkeaa. Myös väestön keskittyminen kaupunkeihin ja siitä välillisesti aiheutuvat harvaan asuttujen alueiden hankalasti saavutettavat kohteet luovat ongelmia.

”Tässä on monta isoa ilmiötä vaikeuttamassa.”

Korhonen antaa tunnustusta työlle, joka on varautumiseen jo tehty. Usein toistuviin tyypillisiin tehtäviin on varauduttu hyvin. Ongelmia voi olla harvemmin tapahtuvien, poikkeuksellisen vaativien tehtävien suorittamisessa. Tässä lääkkeenä on muun muassa kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö EU:n ja Pohjoismaiden kanssa. Toki myös uuden teknologian hyödyntäminen.

Apua on hankinnassa myös lainsäädännön suunnalta. Pelastuslaki on uudistuksessa ja ilmastonmuutoksen kaltaiseen, ajoittaisia vakavia tehtäviä aiheuttava ilmiöön, varautuminen voisi sen kautta helpottua. Lakiin on pohdinnassa uudistuksia, joiden avulla yhteistyön, avunpyynnön ja poikkeustoiminnan kynnystä saisi madallettua. Näin apua saisi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Lue lisää ilmastonmuutoksen vaikutuksesta pelastustoimeen Pelastustiedon uusimmasta numerosta 7/2020.

Teksti ja kuvituskuva: Petri Vanhanen. Kuvituksen alkuperäiset pohjakuvat: Kimmo Kaisto ja Pixabay.