Barents Rescue -harjoituksessa Barentsin alueen maat järjestävät yhteistyössä suuronnettomuusharjoituksen. Kuva Leviltä vuodelta 2015. (Ibrahim Malla / Suomen Punainen Risti)
Tiedon jakaminen ja jalkauttaminen nousivat tärkeäksi teemaksi, kun CTIF-ajankohtaisseminaarissa pohdittiin kansainvälisyyden merkitystä suomalaiselle pelastustoimelle.
Kansainvälisen pelastusalan järjestön CTIF:n kansallisen komitean puheenjohtajan Simo Weckstén viittasi suomalaisten tekemään työhön muun muassa tieliikennepelastamisen kehittämisessä ja naiskomissiossa.
”Tulosten jakaminen ja tunnetuksi tekeminen on tärkeää. Nyt kun saamme näin perusteellista ja hyvin jäsenneltyä tietoa, ei tarvitse enää kysyä, miksi kansainvälisissä seminaareissa käydään”, hän sanoi.
Viidettäkymmenettä toimintavuottaan juhlistavan kansallisen komitean ajankohtaisseminaarissa järjestettiin keskustelupaneeli, johon osallistuivat Weckstén, Pelastusalan naiset -komission puheenjohtaja Mira Leinonen ja sisäministeriön pelastusosaston erityisasiantuntija Pekka Tiainen.
Tiainen muistutti, että pelastustoimen vuoteen 2025 ulottuvassa strategiassa mainitaan, että kansainvälinen toiminta on tuolloin pelastustoimen normaalia, päivittäistä toimintaa. Vielä nykyisinkin kansainvälinen toiminta saatetaan nähdä tyhjänpäiväisenä matkusteluna. Tiainen arvioi, että asenteet muuttuvat koko ajan.
”Glorian poistaminen asian ympäriltä on varmaan yksi viestinnällinen tavoite.”
Verkosto käyntiin
Weckstén ja Tiainen painottivat, ettei Suomi ole yksinäinen saari globaalissa maailmassa, vaan Suomella on paljon opittavaa maailmalta ja myös paljon vietävää maailmalle.
”Pelastusopistolla on uudistumisessa iso rooli. Meidän pitää saada kansainvälinen toiminta mukaan tutkintokoulutuksiin. Kymmenen-viidentoista vuoden aikajänteellä näemme, miten asia menee eteenpäin”, Tiainen sanoi.
Hänen mukaansa sisäministeriön sekä pelastuslaitosten kansainvälisestä toiminnasta vastaavat henkilöt ovat jo pitäneet kokouksen kansainvälisten asioiden tiimoilta.
”Tavoite on saada verkostomainen toiminta liikkeelle, jotta voisimme jakaa tietoa pelastuslaitoksiin, ja saada ajatuksia pelastuslaitoksista.”
Mira Leinonen nosti esiin kysymyksen siitä, henkilöityvätkö tietyt pelastustoimen asiakokonaisuudet liikaa tiettyjen henkilöiden ympärille Suomessa.
”Tarvitaanko nimeämiskäytäntöihin rotaatiota?” hän kysyi.
Panelistit uskoivat, että kun pelastusalalla tapahtuu sukupolven vaihdos, myös kansainväliset asiat saadaan voimakkaammin toimintaan nuoren sukupolven kielitaidon ansiosta. Vanhemmilla sukupolvilla vähäinen kielitaito voi olla kynnys kansainväliseen toimintaan.
”Itse puhun englantia, ruotsia, saksaa, ranskaa ja venäjää. Siksi kielitaitokysymys olikin minulle yllätys. Jos kansainväliseen toimintaan satsataan, siihen täytyy tuoda työvälineitä, eli kielikoulutusta”, Leinonen sanoi.
Tunnistetarrat autoihin
Suomen vahvasta mukanaolosta CTIF-toiminnassa antoi esimerkin Mikko Saastamoinen. Hän on Suomen edustaja CTIF:n Uudet teknologiat -komissiossa, ja vienyt eteenpäin tieliikennepelastamisen uusia teknologioita. Meneillään on projekti, jonka tavoite on luoda autoihin pelastustoimea varten niin sanottu VAK-lipuke, jotta pelastajat pystyvät tunnistamaan, millaisen ajoneuvon kanssa ovat tekemisissä. Saastamoinen korostaa, että pelastustaktiikka riippuu vahvasti esimerkiksi siitä, onko kyseessä hybridi- tai kaasuajoneuvo.
”Projektin tavoitteena on edistää ajoneuvojen tunnistettavuutta ja manuaalin rakentamista siihen, kuinka autoja voidaan deaktivoida ja kuinka niiden kanssa voidaan toimia. Ensimmäisenä maana maailmassa Belgia ottaa käyttöön tunnistetarrat julkisessa liikenteessä.”
Somessa tapahtuu
Mira Leinonen kertoi naiskommission toiminnan kehittymisen kautta siitä, mihin viestintää tarvitaan pelastusalalla.
”Vuorovaikutus niin Suomessa alan toimijoiden kesken kuin kansainvälisesti on peruedellytys. Jos emme viesti toiminnasta, suuren yleisön silmissä toimintamme tuloksia ei ole”, Leinonen sanoi.
Hän korosti, että viestintä on yhteistyötä ja vuorovaikutusta.
”Viestinnän maailmassa sosiaalinen media on nyt se kanava, jossa tapahtuu eniten, nopeimmin ja tehokkaimmin.”
Leinonen kertoi esimerkkinä itse kuvaamistaan videoklipeistä, joiden avulla vaikkapa kansainvälisten seminaarien sisällön voi kätevästi tiivistää ja jakaa sosiaalisessa mediassa kaikille kiinnostuneille.
Ajankohtaisseminaarissa Suomen kansallinen CTIF-komitea myönsi CTIF-mitalin tunnustuksena ansiokkaasta työstä CTIF:n puitteissa kansallisesti ja kansainvälisesti. Mitalin saivat Juhani Katajamäki, Pentti Partanen, Rainer Alho ja Matti Orrainen.
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK on Suomen komitean jäsen ja huolehtii Suomen toimintojen hallinto- ja talousasioista.
Teksti: Kaisu Puranen
Kuvat: Jari Pouta, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
