Lentosammutuspäälliköitä koulutettiin Jämijärvellä toukokuussa 2022.
Suomen Lentopelastusseura ry:ltä päättyy valtion rahoitus, kun sisäministeriön pelastusosasto ei jatka sopimusta, jollainen ministeriöllä ja seuralla on ollut jo 20 vuotta. Nyt vaarana on, että Lentopelastusseura joutuu ajamaan alas yli 650 koulutettua vapaaehtoista ja yli 50 ilma-alusta kattavan valtakunnallisen valmiusorganisaationsa, joka on ollut pyydettäessä viranomaisten tukena lukuisissa etsintä- ja valvontalentotehtävissä. Rahoituksen suuruus on ollut vuosittain noin 300000 euroa.
Lentopelastusseura on toiminut vuodesta 2006 lähtien vapaaehtoisten voimin ja viranomaisten kumppanina lentopelastus- ja valmiustehtävissä. Lentopelastusseura on yksi Vapaaehtoisen pelastuspalvelun kolmesta koordinaatiojärjestöstä ja on kouluttanut satoja lentoetsijöitä, tehtävänjohtajia, lentäjiä sekä drone- ja movapelastajia (moottoroituja varjoliitimiä), jotka ovat osallistuneet muun muassa kadonneiden etsintöihin, metsäpalojen torjumiseen sekä öljy-, tulva- ja myrskyvahinkojen tutkimiseen eri puolilla Suomea.
artikkeli jatkuu
Lentopelastusseura ylläpitää ympärivuorokautista päivystystä vastaanottaen tehtävät hälyttäen sopivimmat hälytysryhmät, koordinoiden tehtävät ja toimien tarvittaessa myös ilmailun asiantuntijana viranomaisten tukena. Lentopelastusseuran ilma-alus on hälytetty viranomaisen tueksi yli tuhat kertaa yhdistyksen perustamisen jälkeen. Näillä tehtävillä on ollut kyse ihmishenkien ja omaisuuden pelastamisesta. Toiminta perustuu yhteiseen tahtoon auttaa ja olla apuna ilmasta.
Lentopelastusseura huolehtii vapaaehtoisten osaamisen kehittämisestä. Esimerkiksi metsäpalojen lentotähystystoiminnan osaamisen kehitystyötä tehdään yhteistyössä viranomaisten kanssa. Lentopelastusseuran toiminta on osa kansallisen turvallisuuden kokonaisresurssia. Organisaatiolla on koko maan kattava hälytys- ja tilannekuvajärjestelmä, joka tukee kolmannen sektorin ja viranomaisten operatiivista yhteistoimintaa.
”Tämä on raskas päätös koko lentopelastusyhteisölle. Olemme kahden vuosikymmenen ajan tehneet työtä viranomaisten rinnalla, kouluttaneet vapaaehtoisia ja luoneet valmiutta kansallisen varautumisen ja lentoturvallisuuden hyväksi. Nyt tämä kaikki on vaarassa kadota,” Suomen Lentopelastusseuran puheenjohtaja Pekka Halme sanoo.
Tarvetta ei enää ole
Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka sanoo, että sisäministeriön ja Suomen Lentopelastusseuran palvelusopimukselta putosi tarkoitus, kun seuran aikaisemmin hoitamat valmius- ja hälytystehtävät siirtyivät pelastusviranomaisen johtamille viidelle tilanne- ja johtokeskukselle. Niistä hälytetään jatkossa paikalliset lentokerhot.
”Silloin ei myöskään rahoitukselle ole enää tarvetta.”
Samaan hengenvetoon ylijohtaja korostaa, että palvelusopimuksen päättyminen ei tarkoita sitä, että Suomen Lentopelastusseuran toiminta ei ole perusteltua kolmannen sektorin kansallisena toimintana.
”Toivottavasti toiminnalle löytyy toisenlainen rahoitus, kun sopimusta ei palvelutarpeen muutoksen vuoksi voida enää budjettirahoituksella perustella.”
myös kansainvälistä yhteistyötä. Mukana olivat FireBoss-sammutuslentokoneet Ruotsista.
Suomen Lentopelastusseuran toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi ylijohtaja katsoo esimerkiksi Palosuojelurahaston rahoituksen olevan yksi keskeinen rahoitusinstrumentti.
”Järjestöjen yleisavustamisessa on toki olemassa omat perusteensa, ja siinä on toimittava samalla tavalla kuin alan muiden yleisavustusta saavien järjestöjen kanssa.”
Siihen liittyy yleisavustuksen osalta muun muassa vaatimus omarahoitusosuudesta.
Kohvakka korostaa, että budjettirahoitus on kohdennettu tiettyyn palveluun, joka sopimuksessa on todettu.
”Voi toki olla vaarana, että tämän rahoituksen jäädessä pois menetetään seuran tuottamaa muuta palvelua.”
Sisäministeriö ja Fintraffic Lennonvarmistus Oy solmivat viime keväänä yhteistyösopimuksen, jossa se tuottaa pelastustoimen viranomaisille muun muassa ilmailuun liittyviä koulutus- ja asiantuntijapalveluja. Sopimuksen mukaan se osallistuu myös lentosammutuspäällikkökoulutuksen suunnitteluun ja koulutuksiin.
Kimmo Kohvakka tähdentää, että tällä sopimuksella ei ole korvattu jotain sellaista palvelua, jota on aikaisemmin hankittu lentopelastusseuralta.
Yhteistyötä tarvitaan
Puheenjohtaja Pekka Halme on pahoillaan siitä, että seuraa pidettiin pitkään epätietoisina sopimuksen jatkosta.
”Meille sanottiin, että asiaan palataan asiaan sen jälkeen, kun ministeriö on tehnyt sopimuksen Fintraffic Lennonvarmistus Oy:n kanssa. Sen jälkeen katsotaan, mitä meille jää siitä. Elokuussa viimein todettiin, että sopimusta ei enää uusita.”
Halme korostaa, että Fintraffic Lennonvarmistus Oy ei tee tehtäviä, joita seura on tehnyt.
”Jos jotakin lähtevät tekemään, siitä joudutaan varmasti erikseen maksamaan.”
”Lentopelastusseuran lakkauttaminen johtaa Vapaaehtoisen pelastuspalvelun ilmasta tapahtuvan avun päättymiseen.”
Hän toivoo ylipäätään, että ilmailun osalta turvallisuusviranomaiset, kuten pelastus ja poliisi tekisivät parempaa yhteistyötä. Esimerkiksi dronekalusto on kehittynyt voimakkaasti ja siinäkin seuralla olisi antaa omaa asiantuntemustaan.
”Suurista summista ei ole kuitenkaan kysymys.”
Pekka Halme sanoo, että Lentopelastusseura yrittää vaikuttaa vielä päättäjiin. Kyse ei ole vain järjestöstä, vaan koko Suomelle tärkeästä koulutus- ja valmiusresurssista. Lentopelastusseuran lakkauttaminen johtaa Vapaaehtoisen pelastuspalvelun ilmasta tapahtuvan avun päättymiseen eikä sisäministeriö ole esittänyt vaihtoehtoista ratkaisua vastaavan pelastusvalmiuden järjestämiseksi. Tämä vaikuttaa suoraan yhteiskunnan kyvykkyyteen pelastaa ihmishenkiä
”Emme siksi halua ajaa toimintaa alas. Pyrimme ottamaan yhteyttä myös hyvinvointialueita edustavaan Hyvil Oy:hyn. Haluamme käydä keskustelua siitä, mitä voimme tarjota heille.”
Sopimustoimintaa?
Pelastusjohtajien puheenjohtaja Seppo Lokka sanoo, että Lentopelastusseuran tuottama vapaaehtoistoiminta on varsin vierasta. Hänen näkemyksensä mukaan palvelua on käytetty vähemmän.
”Saattaa olla, että tarvetta on enemmän alueellisesti, ja toisilla alueilla tämä toiminta on aktiivisempaa kuin toisilla.”
Lokka muistuttaa, että hyvinvointialueet tekevät sopimuksia myös kolmannen sektorin kanssa. Samalla tavalla voidaan toimia tässäkin, jos tarve ja lisäarvo palvelulle voidaan osoittaa. Hän katsoo, että lentopelastustoiminta voisi olla rinnastettavissa esimerkiksi meri- ja järvipelastustoimintaan, jonka toimijoiden kanssa laitokset tekevät yhteistyösopimuksia.
Teksti: Esa Aalto
Kuvat: Kimmo Kaisto
