Mari Rantanen uskoo, että asioihin voi vaikuttaa, kun saa riittävästi ihmisiä taakseen.
Kansanedustaja, ensihoitaja Mari Rantanen on ehtinyt totutella uuteen työpaikkaansa eduskuntataloon vasta muutaman kuukauden ajan. Rantanen valittiin ensimmäiselle kaudelleen perussuomalaisten riveistä.
”Olettaisin, että syksyllä tulee hoppua. Valiokuntapaikat jaetaan, tulee erilaisia muita luottamustehtäviä. Siinä vaiheessa kalenterit ovat täynnä.”
Politiikassa Rantanen on ollut mukana vuodesta 2007. Viime vaalikaudella äänisaalis riitti varakansanedustajan paikkaan, ja kuntapolitiikkaa hän on tehnyt liki kymmenen vuoden ajan. Tällä hetkellä hän on valtuutettu Helsingin kaupungin valtuustossa.
Kuntapolitiikka alkoi aikoinaan kiinnostaa Rantasta oman, vaikeasti vammaisen tyttären myötä. Hän on 23-vuotiaan tyttärensä omaishoitaja. Kymmenisen vuotta sitten he asuivat sadan kilometrin päässä Helsingistä.
Vähän kuin lentokoneessa
Ensihoitajana Rantanen on nähnyt elämän varjopuolia, mikä puolestaan on ohjannut hänen poliittista kantaansa. Hänen mielestään esimerkiksi syrjäytyneiden nuorten määrä on kasvanut ja heidän ongelmansa ovat pahentuneet.
”Kun aikoinaan menin tekemään pitkiä työharjoitteluja, ei mielestäni ollut niin paljon niin huonosti voivia nuoria. Nyt törmään tehtävillä todella hankaliin ongelmiin. Nuorille kertyy varhaisella iällä aikamoisia ongelmavyyhtejä.”
Rantanen näkee, että perussuomalaisten arvomaailma on oikeudenmukainen: suomalaisten ongelmat pitäisi hoitaa ensin.
”Se on vähän kuin lentokoneessa. Sielläkin happinaamari pannaan ensin omille kasvoille, ja sitten autetaan kaveria.”
Rantasen mukaan väite, että yhden auttaminen ei olisi toiselta pois, on virheellinen. Hän muistuttaa, että eri budjetteihin varatut määrärahat nimenomaan ovat yhden etu ja toisen menetys.
”Kun määrärahoja annetaan toisille, ne otetaan pois toisilta. Rahaa ei tule seinästä kaikille.”
Lue Mari Rantasen koko haastattelu Pelastustiedosta 4-5, joka ilmestyi 19.6.
Teksti: Kaisu Puranen
Kuva: Teemu Heikkilä
