Moniammatillinen yksikkö on kahden hengen, ensihoitajan ja pelastajan muodostama yksikkö, joka on varusteltu sekä ensihoidon että pelastustoimen tehtäviä varten. Kuten jokaisessa liitossa, on tässäkin ylä- ja alamäkensä.
Kyselimme ensihoidossa ja pelastusalalla työskenteleviltä henkilöiltä ensihoitajan ja pelastajan miehittämistä moniammatillisista yksiköistä (”hybridiyksikkö”). Alueesta riippumatta kyseiset yksiköt herättävät voimakkaita tunteita joko puolesta tai vastaan. Onko kyseessä vain yksittäiset mielipiteet vai ovatko näkemykset laajemminkin yhtenevät?
Kysyimme vastaajilta heidän näkemyksiään moniammatillisen yksikön talousvaikutuksista, mahdollisista vaikutuksista viiveisiin ensihoidon ja pelastuksen tehtävillä, mahdollisista vaikutuksista työ- ja potilasturvallisuuteen, työhyvinvointiin, työssäjaksamiseen, työmotivaatioon, rekrytointiin ja synergiaan. Kyselyn kysymykset olivat strukturoituja, Likert-asteikolla vastattavia kysymyksiä. Kyselyn lopussa oli avoin kysymys, johon vastaajat saivat halutessaan tarkentaa näkemyksiään moniammatillisesta yksiköstä sanallisesti.
Satoja vastauksia
Kyselyyn vastasi yhteensä 270 henkilöä, joista 137 oli vastannut myös avoimeen kysymykseen. Vastauksia tuli ympäri Suomen, Ahvenanmaata lukuunottamatta. Eniten vastauksia saatiin niiltä alueilta, joissa moniammatillinen yksikkö tai yksiköitä on tai oli joskus ollut käytössä.
Vastaajista yli 80 % oli vakituisessa virassa tai työsuhteessa, muut vastaajat olivat sijaisia tai sopimuspalokuntalaisia. Vastaajista 50 % oli ensihoitajia, 21 % pelastajia ja noin 11 % työskenteli sekä ensihoitajana että pelastajana. Esihenkilötehtävissä työskenteleviä vastaajia oli yhteensä 14 %, joista enemmistö oli pelastusalan esihenkilöitä.
Kokemusta vai oletuksia
Vastaajista hieman alle 49 % työskenteli tai oli joskus työskennellyt moniammatillisessa yksikössä. Vastaajista noin 26 % ilmoitti, että heidän työskentelyalueellaan on moniammatillinen yksikkö, mutta he eivät itse työskentele kyseisessä yksikössä. Hieman alle 26 % vastaajista ilmoitti, että he eivät ole työskennelleet, eikä heidän alueellaan ole yhtään moniammatillista yksikköä.
Vaaka kallistui kielteiselle puolelle
Kokonaisuudessaan hieman lähes 57 % vastaajista ilmaisi, että he eivät kannata moniammatillista yksikköä. Kannatusta moniammatillinen yksikkö sai 34 %:lta vastaajista ja noin 9 % vastaajista ei halunnut ottaa asiaan kantaa.
Vastaajista 30 % ilmoitti haluavansa työskennellä moniammatillisessa yksikössä. Kielteisesti yksikössä työskentelyyn suhtautui hieman alle 50 % vastaajista. Toisaalta hieman alle 17 % vastaajista ilmaisi, ettei asialla ole heille väliä. Pieni osa (3 %) vastaajista ilmoitti, etteivät he enää työskentele kentällä.
Heistä, jotka työskentelivät tai olivat joskus työskennelleet moniammatillisessa yksikössä (n=131), yksikköä kannatti 43 %, vastusti 47 % ja 10 % ei halunnut ottaa asiaan kantaa. Moniammatillisessa yksikössä työskentelyä halusi jatkaa 41 % vastaajista kun 39 % vastaajista ei haluaisi enää työskennellä yksikössä, 19 % ilmaisi, ettei asialla ole heille väliä. Yksi vastaajista ilmoitti, että ei työskentele enää kentällä.
Monesta näkökulmasta ilman sidonnaisuuksia
Kokosimme kyselyn vastauksista kokonaisuuden, jossa tarkastellaan moniammatillista yksikköä esihenkilöiden, työntekijöiden sekä työ- ja potilasturvallisuuden näkökulmista. Olemme hyödyntäneet sekä numeraalista dataa että avoimen kysymyksen vastauksia, joita on käytetty kuvaamaan numeraalisen datan takana olevia ilmiöitä. Vastauksista nousi esiin yllättäviäkin näkökulmia.
Juttujen kirjoittajilla ja kyselyn tekijöillä ei ole sidonnaisuuksia tai päätäntävaltaa liittyen moniammatillisiin yksiköihin. Jutun tarkoituksena on tuoda monipuolisesti esille työntekijöiden ja esihenkilöiden näkökulmia moniammatillisista yksiköistä.
Juttu julkaistaan Pelastustiedossa 5/2024.
Teksti Anu Venesoja ja Dimitri Lisitsyn
Piirros Marjut Makkonen
