Eversti Vesa Valtonen toimii kansallista turvallisuustilannetta kartoittavan Turvallisuuskomitean pääsihteerinä.
Korona tuli ja ravisteli suomalaista yhteiskuntaa. Varuillaan pitää pysyä jatkossakin.
Kansallista turvallisuustilannetta kartoittavan Turvallisuuskomitean pääsihteerinä toimiva Vesa Valtonen mainitsee lähitulevaisuuden uhista muun muassa finanssijärjestelmään ja muuhun kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvat kyberuhat.
”Maailma on muuttunut viimeistään Krimin vuoden 2014 tapahtumien jälkeen. Tuolloin muutkin samoin ajattelevat valtiot ymmärsivät, että sotilaallisen voimankäytön mahdollisuus on edelleen olemassa. Hybridioperaatiot ja epäsuoran vaikuttamisen yhdistelmä on aina haastava.”
Pelastuslaitoskaan ei ole näiltä vaikeuksilta suojassa, vaikka viranomaisten suojaustasot olisivatkin hyviä. Heikoin lenkki sijaitsee usein muualla. Pelastusresursseja voitaisiin ohjata vääriin kohteisiin automaattisten ilmoitusjärjestelmien kautta.
”On paljon automatiikkaa, erilaisia automaattisia sammutus- ja hälytysjärjestelmiä ja ylipäätänsä esineiden internet.”
Isojen asioiden lisäksi uhka kasvaa merkittäväksi myös pienempien, melkeinpä arkisten asioiden kasautuessa. Kriisit kun eivät välttämättä ala ulkopuolisten hyökkäyksien tai häirinnän perusteella. Järjestelmät voivat vikaantua myös itsestään.
Yksi piilevä ja hitaasti etenevä kriisi voi olla se, että emme yksinkertaisesti huolehdi infrastruktuuristamme vaikkapa vesihuollon tai sähkötuotannon saralla. Niiden aiheuttamasta ongelmien kasautumisesta voi syntyä mittaamattoman suuria haittoja.
”Kriisi voi tänä päivänä eskaloitua nopeastikin. Sen vuoksi jatkuva riskiarvio, riskianalyysi ja ennakointi yhdistettynä on hirveän tärkeää. Vain siten pysytään pulssilla siitä, mitä kaikkea voi tapahtua.”
Pelastustieto-lehden uusimmassa numerossa on luettavissa Vesa Valtosen koko haastattelu. Valtosen haastattelu tehtiin maaliskuun lopulla.
Teksti ja kuva: Petri Vanhanen
