Aluehallintoviraston tekemän arvion mukaan suurimmat puutteet pelastustoimen palvelutasossa koskevat kaupunkialueiden toimintavalmiutta.
Aluehallintovirasto on julkaissut asiantuntija-arviot pelastustoimen palvelutason ja investointien riittävyydestä. Valtakunnallisen kokonaisarvion perusteella pelastustoimen toimintavalmiudessa on huomattavia puutteita erityisesti nopeasti kasvaneilla kaupunkialueilla, kuten pääkaupunkiseudulla ja Tampereen alueella. Pelastustoimen palvelujen toteutumisessa on ylipäänsä alueellisia eroja.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on laatinut valtakunnallisen kokonaisarvion pelastustoimen palvelutason ja investointien riittävyydestä. Valtakunnallinen arvio pohjautuu hyvinvointialuekohtaisiin arvioihin, jotka on laadittu aluehallintovirastoissa. Valtakunnallisesti tarkasteltuna pelastustoimessa on merkittäviä puutteita toimintavalmiusajoissa, joissa suurimmat ongelmat kohdistuvat suurille ja nopeasti kasvaville kaupunkiseuduille.
”Käytännössä toimintavalmiusajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jossa pelastushenkilöstö saapuu onnettomuus- tai tapahtumapaikalle. Ajalle on määritelty tietyt tavoitteet sen perusteella, kuinka todennäköisiä pelastustoimen kiireelliset tehtävät ovat alueella, ja tarkoituksena on tietenkin varmistaa pelastustoiminnan riittävä suorituskyky ihmishenkien ja aineellisen omaisuuden turvaamiseksi”, selventää valtakunnallisen asiantuntija-arvion laatinut pelastusylitarkastaja Mira Leinonen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.
”Toimintavalmiusaikojen kannalta laajoja ongelma-alueita on etenkin pääkaupunkiseudulla ja Pirkanmaalla, missä kaupungit ovat kasvaneet nopeasti”, toteaa Leinonen.
Toimintavalmiusaikojen puutteita on kuitenkin lisäksi myös muualla Suomessa, esimerkiksi Kanta-Hämeen, Varsinais-Suomen, Keski-Suomen, Pohjanmaan ja Pohjois-Savon alueilla. Puutteita on esiintynyt monilla alueilla jo pidempään, ja niistä johtuvia aluehallintoviraston valvontatoimia on käynnissä useilla alueilla. Tilannetta hankaloittaa monin paikoin pelastusalan henkilöstöpula, joka tuli ilmi myös asiantuntija-arvioita laadittaessa hyvinvointialueiden selvitysten pohjalta.
Toimintavalmiusaikojen puutteiden lisäksi pelastustoiminnan johtamisjärjestelyissä on alueellisia eroja vastuiden, roolien ja päivystysalueiden koon suhteen. Myös näitä eroja tulisi tasata ja johtamisjärjestelyjä yhdenmukaistaa. Toimintavalmiudessa on nopeuden lisäksi syytä kiinnittää huomiota myös voimavaroihin, joilla palveluja tuotetaan.
Pelastustoimen palvelujen toteutumisessa ylipäänsä on valtakunnallisen asiantuntija-arvion perusteella alueellista vaihtelua.
Onnettomuuksien ehkäisy on merkittävä osa pelastustoimen palvelukokonaisuutta. Siinä ei havaittu erityisiä puutteita, mutta kehitettävää on valtakunnallisesti yhdenmukaisten tavoitteiden määrittelyssä ja esimerkiksi turvallisuusviestinnän vaikuttavuuden ja laadun mittaamisessa.
Vapaaehtoistoimijoilla on merkittävä rooli pelastustoimen palvelutuotannossa. Vapaaehtoiset organisaatiot, kuten sopimuspalokunnat, osallistuvat sekä pelastustoimintaan että turvallisuusviestinnän toteuttamiseen. Pelastustoimen vapaaehtoistoiminnan edistämiseen on kiinnitettävä huomiota ja huolehdittava, että toimintasuunnitelmat vapaaehtoistoiminnan edistämiseksi ovat käytössä hyvinvointialueilla.
”Tällä hetkellä vain kuudella alueella on käytössä toimintasuunnitelma vapaaehtoistoiminnan edistämiseksi”, Mira Leinonen kertoo.
Valtakunnalliseen asiantuntija-arvioon pääset tutustumaan täältä.
Lähde: Aluehallintovirasto Kuva: Teemu Heikkilä
