Pelastustoimen toimintavalmiusaika ei täytä lakia ja ohjeistusta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Kuva: Keski-Uudenmaan pelastuslaitos.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on määrännyt Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen korjaamaan pelastustoimen ensimmäisen yksikön toimintavalmiusajat lain ja ohjeistuksen edellyttämälle tasolle. Tällä aluehallintovirasto uusii aikaisemmin Vantaan kaupungille antamansa korjausmääräyksen.
Alueella on esiintynyt toimintavalmiusaikojen puutteita jo pidempään, ja uudella korjausmääräyksellä pyritään varmistamaan, että hyvinvointialueen suunnitelmat ja toimenpiteet ovat riittäviä palvelujen saattamiseksi riittävälle tasolle.
Määräys kohdistuu seuraavalle kymmenelle vuodelle, ja siinä on vuosittaiset välitavoitteet, joiden toteutumista aluehallintovirasto seuraa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen pelastustoimessa on huomattavia puutteita siinä, miten nopeasti ensimmäinen yksikkö ehtii onnettomuuspaikalle. Tiheimmin asutuilla ja rakennetuilla alueilla ensimmäisen yksikön pitäisi ehtiä tapahtumapaikalle kuudessa minuutissa vähintään puolessa tehtävistä.
Vantaan ja Keravan sekä Keski-Uudenmaan hyvinvointialueilla on tällä hetkellä lähes 40 neliökilometrin kokoista aluetta, joissa ensimmäisen yksikön toimintavalmiustavoitteet eivät toteudu. Ongelmallisimmat alueet ovat käytännössä Kehä III -väylän ympärillä sekä tiheimmin asutuissa kaupunkikeskuksissa: Itä-Vantaalla Tikkurilan alueella, Länsi-Vantaalla Myyrmäessä sekä Korson, Keravan, Järvenpään, Hyvinkään ja Riihimäen tiiviimmissä asutuskeskittymissä.
”Kasvavilla kaupunkiseuduilla ylipäänsä esiintyy merkittävästi puutteita pelastustoimen toimintavalmiusajoissa, mikä käy ilmi myös hyvinvointialueiden pelastustoimea koskevista asiantuntija-arvioistamme”, pelastusylitarkastaja Sampsa Lintunen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta kertoo.
”Vantaan ja Keravan sekä Keski-Uudenmaan alueella huomattavia ongelmia on esiintynyt jo pidempään, eikä edeltävä, vuonna 2021 annettu korjausmääräys, ole parantanut tilannetta riittävästi.”
Korjaus viivästynyt
Aluehallintovirasto on käynyt hyvinvointialueen kanssa vuoropuhelua ja saanut selvityksiä tilanteesta. Selvitysten mukaan suunniteltujen korjaustoimenpiteiden toteuttaminen on viivästynyt. Selvityksissä esitetyt korjaustoimenpiteet eivät myöskään riitä korjaamaan kaikkia ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaikaan liittyviä huomattavia puutteita.
Uuden korjausmääräyksen antamiselle perusteena oli jatkuvien huomattavien puutteiden lisäksi alueen riskeissä tapahtuvat muutokset ja tarve sellaisille korjausmääräyksen välitavoitteille, joiden saavuttaminen olisi mahdollista.
”Uudessa korjausmääräyksessä on pitkä, vuosikymmenen aikajänne, jotta hyvinvointialueella on realistinen mahdollisuus saattaa mittava korjausvelka kuntoon”, Lintunen sanoo.
”Vuotuisilla välitavoitteilla ja seuraamalla niiden toteutumista pyritään varmistamaan tilanteen kestävä parantuminen.”
Aikaa vieviä prosesseja
Pelastusjohtaja Jyrki Landstedt pitää järkevänä, että aikataulua korjauksille on väljennetty, sillä esimerkiksi rakennuslupa-, kaava- ja tontin hankkimistoimenpiteet ovat aikaa vieviä prosesseja.
”Nyt voidaan hankkeen sisäisiä järjestelyjä tehdä joustavammin eikä aina hakea aluehallintoviranomaiselta muutosta korjausmääräyksiin.”
Landstedt muistuttaa myös, että hyvinvointialueilla on haasteita viedä paloasemahankkeita eteenpäin, koska valtion rahoituksessa on tullut muutoksia erityisesti lainanottovaltuuksien epäämisen vuoksi.
”Siksi enää tälle vuodelle ei rakennushankkeisiin ollut lainanottovaltuuksia ja tämä vaikuttaa meillä erityisesti valmisteilla olevaan Hakunilan paloasemarakennushankkeeseen.”
”Nyt tähän pitää saada poliittinen päätös, ennen kuin hanke voi jatkua ja siitä seuraa 3-4 kuukauden viivästyminen”, Jyrki Landsted sanoo.
Aluehallintoviraston antaman määräyksen mukaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tulee täydentää korjaustoimenpidesuunnitelmaansa ja huolehtia siitä, että välitavoitteet toteutuvat myös siinä tapauksessa, että jokin suunniteltu toimenpide ei toteudu aikataulussa tai toimenpiteen vaikuttavuus ei ole suunnitellun kaltainen. Jos tavoitteita ei saavuteta, aluehallintovirasto voi uhkasakolla tehostaen velvoittaa hyvinvointialueen kirimään tavoitetason kiinni antamassaan määräajassa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue vastaa keskinäisen sopimuksen perusteella myös Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen pelastustoimen palvelujen järjestämisestä. Huomattavat puutteet sijoittuvat maantieteellisesti sekä Vantaan ja Keravan että Keski-Uudenmaan hyvinvointialueille, ja määräys velvoittaa järjestämisvastuullista Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetta korjaamaan puutteet myös Keski-Uudenmaan alueella.
Aluehallintoviraston korjausmääräyksessä ei oteta kantaa siihen, millä toimenpiteillä hyvinvointialue saattaa toimintavalmiuden lain edellyttämälle tasolle. Hyvinvointialue päättää itse toteutettavista korjaustoimenpiteistä sekä niiden järjestyksestä ja aikataulusta. Hyvinvointialueen velvollisuutena on päättää korjaustoimenpiteistä niin, että valituksi tulee vaikuttavuudeltaan ja kustannuksiltaan paras vaihtoehto.
Lähde: Aluehallintovirasto
