Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella on ollut käytössä kärkiyksikkö jo usean vuoden ajan. Nyt niillä pyritään parantamaan toimintavalmiutta entisestään.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto vaatii Keski-Uudenmaan pelastuslaitosta korjaamaan puutteet toimintavalmiudessa osalla pelastustoimen aluetta. Pelastustoiminnan toimintavalmiusajat eivät toteudu kiireellisissä tehtävissä vähimmäistavoitteiden mukaisesti Länsi-Vantaalla, Tikkurilassa ja Itä-Vantaalla sekä jossain määrin muun muassa Jokelan alueella.
Puutteita on alettu pelastuslaitoksella jo korjata ja suunnitelmat aluehallintoviraston vaatimusten toteuttamisesta odottavat omistajien eli kuntien päätöstä. Talousarviossa vaadittavat toimenpiteet on todettu jo ensi vuodelle.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto edellyttää, että epäkohdat tulee korjata toimintavalmiusaikojen parantamiseksi laaditun suunnitelman ja siinä esitettyjen aikataulujen mukaisesti vuosien 2022–2026 aikana. Aluehallintovirasto korostaa, että pelastustoimen palvelutason on vastattava paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Aluehallintovirasto tarkastelee asetettujen velvoitteiden toteutumista vuosittain.
Pelastusjohtaja Jyrki Landstedt sanoo, että AVIn velvoittamia toimenpiteitä ryhdytään toteuttamaan palvelutasopäätöksen mukaisesti.
”Toimintavalmiutta parannetaan kärkiyksiköillä ja niitä varten tarvitsemme uutta henkilöstöä, kaikkiaan 36 henkilötyövuotta vuoteen 2026 mennessä.”
Hankalinta pelastusjohtajan mukaan onkin saada tarvittava työvoima rekrytoitua.
”Samanlainen tilanne on myös muilla Uudenmaan pelastuslaitoksilla, joten työvoiman tarve ei ole pelkästään meidän ongelmamme.”
Keski-Uudellamaalla joudutaan pelastajien kesäsijaisuuksia järjestämään niin, että kesäsijaisiksi palkataan enemmän ensihoitohenkilöstöä, jotta neljässä ambulanssissa työskentelevät pelastajat voivat paikata sijaistarvetta.
”Vielä emme ole joutuneet pohtimaan palvelutason heikentämistä kesäaikaan, mutta ei tällaisella peitonpaikkauksella voida loputtomiin tilannetta hoitaa.”
Taloudellisesti tiukkaa
Vantaa-Keravan alueella ollaan pelastustoimessa taloudellisesti tiukilla. Laskennallisesti rahoitus on hyvinvointialueen rahoituslaskelmassa 50 euroa asukasta kohden, kun se pitäisi hyvinvointialueella olla 78 euroa.
”Tätä palveluvelkaa ei yhden talousarvion aikana ole mahdollista luoda umpeen”, Landstedt sanoo.
Keski-Uudenmaan pelastuslaitos toimii kahdella hyvinvointialueella, jos sote-ratkaisu toteutuu.
”Vantaa-Keravan rahoitusosuus on vakaampi, koska tämänhetkisen rahoituslaskelman mukaan sote-rahoitus hieman nousisi nykyisestä. Sen sijaan muun Keski-Uudenmaan osalta tilanne on hankalampi, koska siellä ei ole AVInkaan edellyttämiä palvelutason parannustarpeita. Keskeinen merkitys onkin sillä, millainen on pelastustointa koskeva yhteistoimintasopimus ja miten siinä kustannukset määritellään.”
Akuutein asia on Jyrki Landstedtin mielestä kuitenkin se, miten lähiajan työvoimatarve saadaan toteutettua.
”Jos pelastajien koulutusmäärien lisäys tulee valtion ensi vuoden talousarvioon, sen vaikutus näkyy vasta parin vuoden kuluttua. Meillä on jo ensi vuonna tarve lisätä työvoimaa 12 henkilötyövuodella.”
Hän pitääkin koulutusta avainasemassa. Erityisesti on huolehdittava siitä, että Helsingin Pelastuskoulu voi tuottaa koulutettua työvoimaa alalle myös vuoden 2023 jälkeen.
”Jos siitä joudutaan luopumaan, tilanne vaikeutuu entisestään”, Jyrki Landstedt painottaa.
Teksti: Esa Aalto Kuva: Kaisu Puranen
