Pelastuslaitokset 21.12.2023
Facebook (16)

Kymenlaaksossa palokuntasopimusten perusteena on pisteytysjärjestelmä – toimintaa arvioidaan laajasti

Sopimukset allekirjoitettiin Kouvolan paloasemalla. Omaa sopimustaan allekirjoittavat muun muassa Tuomas Lemminkäinen Jaalan VPK:sta (vas.) sekä Jarmo Lääti ja Tero Turkia Liikkalan VPK:sta.

Sopimukset allekirjoitettiin Kouvolan paloasemalla. Omaa sopimustaan allekirjoittavat muun muassa Tuomas Lemminkäinen Jaalan VPK:sta (vas.) sekä Jarmo Lääti ja Tero Turkia Liikkalan VPK:sta.

Kymenlaakson hyvinvointialueella solmittiin ensimmäisenä pelastuslaitoksen ja alueen vapaaehtoisten sopimuspalokuntien välillä palokuntasopimukset. Tämä oli kuudes kerta, kun Kymenlaaksossa tehtiin alueellisen pelastuslaitoksen aikana sopimus. Myös alueellisen laitoksen aloittaessa 20 vuotta sitten Kymenlaaksossa tehtiin ensimmäiset yhtenäiset palokuntasopimukset. Nyt ne uudistettiin ensimmäistä kertaa rakenteellisesti, jossa lähtökohta on sopimusten arviointi pisteytyksen avulla.

Pelastusjohtaja Juhani Carlson kuvailee Kymenlaaksossa solmittua palokuntien sopimusta historialliseksi.

”Näillä sopimuksilla kaikki hyvinvointialueen vapaaehtoiset sopimuspalokunnat ovat samanarvoisia ja erilaisista sopimuksista on viimein päästy eroon. Palokuntasopimukset haluttiinkin tehdä tasapuolisemmiksi ja oikeudenmukaisemmiksi. Pidän myös avointa pisteytysmallia hyvänä. Haluamme tällä tavalla kannustaa palokuntia kehittämään omaa toimintaansa ja samalla otettiin entistä paremmin huomioon palokunnan kyky tuottaa palvelua.”

Juhani Carlson kertoo saaneensa kollegoiltaan pyyntöjä saada Kymenlaaksossa tehdyt sopimukset malliksi omalle alueelleen.

”Voin suositella tätä mallia, mutta jokaisella alueella esimerkiksi pisteytystä voidaan soveltaa omista lähtökohdista.”

Kymenlaakson palokuntasopimukset tehtiin vuosiksi 2024-28 ja siinä on siirtymäaika vuoteen 2026, jolloin yhdenkään palokunnan korvaus ei laske.

”Korvaustason säilyttäminen maksoi sen verran, että ensi vuonna sopimuksiin käytetään indeksikorotuksen lisäksi 30000 euroa aikaisempaa enemmän.”

Vaikka sopimukset vaikuttavat hyvälle, muistuttaa Carlson, että vasta käytäntö osoittaa, miten toimivia sopimukset lopulta ovat. Parin vuoden kuluttua ollaan tässä mielessä viisaampia.

Palokuntasopimuksiin pääsemiseksi vaadittiin suuri määrä neuvotteluja.

”Avuksi on käytetty myös hyvinvointialueen juristien asiantuntemusta.”

Sopimuksiin sisältyvät myös omavalvonnan ulottaminen sopimuspalokuntiin.

”Se herätti aluksi kysymyksiä, mutta pelastuslaitos tarvitsee tiettyjä tietoja sopimuspalokunnista, jotta voimme kehittää omaa toimintaamme”, Juhani Carlson sanoo.

Toiminta nähdään tärkeäksi

Kymenlaakson sopimuspalokuntien puheenjohtaja Markku Leinonen on tyytyväinen tehtyihin uusiin palokuntasopimuksiin ja tyytyväisiä ollaan hänen mukaansa myös alueen sopimuspalokunnissa. Erityisesti pienissä palokunnissa ollaan tyytyväisiä tasapuolisuuteen ja siihen, että ne on kerrankin otettu huomioon sopimuskäytännöissä.

”Sopimuspalokuntatoiminnasta ei leikata Kymenlaaksossa, vaan hyvinvointialueen johto näkee toiminnan kustannustehokkaana”, hän sanoo.

Lähtökohta uusille sopimuksille oli Leinosen mukaan avoimuus ja tasapuolisuus. Sitä varten luotiin puolitoista vuotta kestäneiden neuvottelujen jälkeen yhteisesti hyväksytty pisteytysjärjestelmä, jossa tarkastellaan palokunnan eri toimintoja hyvinkin laajasti.

”Valmiuksien ylläpito vaikuttaa eniten sopimuksissa. Niiden painoarvo on yli puolet. Lisäksi vaikuttavat palvelujen käyttö ja jatkuvuuden turvaaminen eli nuorisotyö. Myös tukitehtävät sekä paloasemarakennusten ylläpito vaikuttavat pisteytyksessä.”

”Uutta on sopimuksissa huomioitava alueellisuus. Riskinarvioinnin perusteella tarkastellaan palokunnan painoarvoa erityisesti kakkosriskialueella.”

”Sopimuksissa tarkastellaan myös toiminnallisia henkilötyötunteja toteutuneiden tuntien perusteella, jonka perusteella korvaukset maksetaan.”

Kymenlaaksossa on 27 vapaaehtoista sopimuspalokuntaa, joista kymmenkunnassa maksetaan palokuntalaisille henkilökohtaisia korvauksia.

”Palokunnat hoitavat työantajavelvoitteet, myös palkan maksun.”

Sopimusten liitteenä on soveltamisohje, jossa todetaan muun muassa sopimusten tarkasteleminen vuosittain.

”Silloin tarkastellaan sitä, onko palokunta kehittänyt toimintaansa. Sen perusteella korvaustaso voi nousta, mutta vastaavasti toiminnan hiipuminen laskee korvausta”, Markku Leinonen kertoo.

Teksti: Esa Aalto Kuva: Kymenlaakson pelastuslaitos

Lue lisää