Lähes kaksivuotinen pelastustoimen ja siviilivalmiuden suorituskyky ja suunnitteluperusteet -hanke on nyt saatu päätökseen ja loppuraportit on julkaistu Valtioneuvoston arkistossa Valtossa. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa pelastustoimen valtakunnallisten suunnitteluperusteiden pohja ja selvittää, miten pelastustoimen ja siviilivalmiuden suorituskyky ja palvelut vastaavat toimintaympäristöä, riskejä ja asiakastarpeita.
Hankkeessa syntyi mittava määrä tuotoksia, esimerkiksi pelastustoimen palvelujen suunnitteluperusteiden malli, suorituskykyvaatimusten kuvaukset sekä arvio poikkeamista ja kehittämistarpeista pelastustoiminnan, onnettomuuksien ehkäisyn, varautumisen ja väestönsuojelun palveluille. Lisäksi tuotettiin muun muassa pelastajatarveanalyysi, pelastustoimen rahoituskriteerien pohja-aineisto, maaseudun ja harva-alueiden erityispiirteiden kuvaus ja kehitysideatarjotin. Myös pelastustoimen tietoperustaa ja onnettomuuksien ennustemalli päivitettiin. Tulosten avulla pyritään yhdenmukaistamaan pelastustoimen toimintatapoja, jotta toimintaympäristön ja onnettomuusriskien muutoksiin pystytään vastaamaan tehokkaasti.
Valtakunnallisen suunnitteluperusteiden mallin käyttöönotto edellyttää koko toimialan yhteistä työtä. Hankkeessa tuotettiin pohjakuvaukset siitä, mitä osaamista, materiaaleja tai toimintamalleja pelastustoiminnan ja onnettomuuksien ehkäisyn eri tehtävissä edellytetään. Näitä kuvauksia on tarkoitus jatkossa käyttää pohjana arvioitaessa hyvinvointialueilla pelastuslaitosten palveluja ja niiden kehittämistarpeita.
Valtakunnallinen pelastustoimen toimintaympäristön trendien ja muutosten ennakointi tulisi toteuttaa säännöllisesti. Onnettomuuksien ennustemallin ylläpidon ja kehittämisen tulisi olla jatkuvaa toimintaa, ja sen tulisi olla valtakunnallisesti yhtenäinen. Tämä edellyttää resurssointia tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Lisäksi pelastustoimen valtakunnallisten skenaarioiden kuvaamista varten on laadittava skenaariokuvausmalli yhdessä Poliisin, Rajavartiolaitoksen, Puolustusvoimien ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Valtakunnallisten skenaarioiden hallinta sekä niiden perusteella määriteltävien suorituskykyvaatimusten toteutus edellyttää valtakunnallista yhteistyöverkostoa.
Pelastustoimen on varmistettava, että toiminnasta kerättävä tieto on laadukasta, yhdenmukaista ja löytyy helposti samasta paikasta, jotta tietoja voidaan hyödyntää tehokkaasti pelastustoimen ohjaamisessa ja johtamisessa. Pelastustoimen tietojen vertailu hyvinvointialueiden välillä on strategisesti ja toiminnan kehittämisen kannalta olennaista. Myös pelastustoimen järjestämislaki edellyttää tätä.
Tiedolla johtamisen kehittäminen vaatii kerättävän tiedon laadun parantamista ja uusien tiedonkeruumenetelmien käyttöönottoa lähitulevaisuudessa. Käytännössä käsin tehtävä kirjaustyö tulisi korvata automatisoidulla tiedon keräämisellä. Tämä vähentäisi kirjaamiseen käytettävää aikaa, lisäisi tiedon luotettavuutta sekä yhdenmukaistaisi tietolähteitä.
Lisäksi kansainvälistä ja kotimaista tutkittua tietoa olisi syytä hyödyntää systemaattisesti strategiatyössä ja toiminnan suunnittelussa. Pelastustoimen termien määrittelyä tulisi jatkaa ja termistön käyttöä tulisi ohjata. Tarvetta olisi myös kansainvälisten termien kääntämiseen, mikä mahdollistaisi kansainvälisen aineiston sujuvamman hyödyntämisen.
Talous- ja henkilöstötietojen seurannan ja analysoinnin tulee olla vuosittaista, jotta tiedolla johtaminen ja strateginen ohjaus paranisivat. Tämä vaatii kykyä tuottaa tilannekuvaa pelastuslaitosten taloudellisesta tilanteesta, pelastustoimen laskennallisesta rahoituksesta sekä julkisen talouden suunnitelmasta. Myös asiakaslähtöisen toimintatavan kehittämisestä tulisi huolehtia. Tämä edellyttää asiakastiedon jatkuvaa ylläpitoa.
Loppuraporttiin voi tutustua täällä.
Lähde: Sisäministeriö
