"Vuorovaikutus rakennetaan henkilöstön ja johdon kesken. Se on ykköstavoite”, Markus Viitaniemi painottaa.
”Aion johtamisessani käyttää periaatetta, että viisaus ei asu yksin minussa, vaan koko organisaatiossa. Yhteistyö henkilöstön kanssa ja osaamisen johtaminen on keskiössä”, sanoo Markus Viitaniemi.
Siun soten yhtymähallitus valitsi Viitaniemen Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen johtoon perjantaina. Pelastuslaitoksella pitkään eri tehtävissä toiminut Viitaniemi aloittaa lokakuun alussa.
”Kaikkien kanssa ei voi olla samaa mieltä eikä kaikille mieliksi, mutta lähtökohta on se, että henkilöstöä kuunnellaan. Vuorovaikutus rakennetaan henkilöstön ja johdon kesken. Se on ykköstavoite”, Viitaniemi painottaa.
”Tarkoitus on rakentaa ilmapiiriä, jossa henkilöstöä arvostetaan ja siihen luotetaan, ja toiminta on avointa.”
Viitaniemi arvioi, että edellinen pelastusjohtaja Jorma Parviainen jätti hyvän perinnön. Pelastuslaitos on hyvässä iskussa, eikä äkillisiin korjausliikkeisiin ole tarvetta. Hän on kiitollinen Parviaiselle luottamuksesta, sillä tämä valitsi hänet aikoinaan valmiuspäällikön tehtäviin.
”Viimeiset 13 vuotta hän on ollut lähiesimieheni. Se mitä itse tuon johtamiseen lisää, on persoona, pikkuisen erilainen johtamistapa.”
Suunnitelmallista viestintää
Uuden pelastusjohtajan ensimmäinen työ on kartoittaa nykytilanne, ja sitten lähteä kartoittamaan henkilöstön kanssa kehittämistarpeita. Kehittämisen painopisteisiin vaikuttavat tulevaisuuden muutokset, kuten pelastuslaitoksen ja varautumisen asema tulevassa maakuntauudistuksessa sekä yhteistyö ensihoitopalvelun kanssa. Tällä hetkellä pelastuslaitos tuottaa kaikki ensihoidon palvelut Pohjois-Karjalan alueella, ja se on tavoite myös jatkossa.
Syksy tuo pelastusjohtajalle myös talousarvion sekä uuden palvelutasopäätöksen valmistelua.
Viitaniemi näkee, että pelastuslaitoksen vahvuus on ammattitaitoinen, kouluttautunut ja sitoutunut henkilöstö. Haaste nyt ja tulevaisuudessa on henkilöstön riittävyys. Pienille paikkakunnille ei tahdo riittää sen enempää sopimus- kuin vakinaista henkilöstöäkään, kun väestö keskittyy työn perässä taajamiin ja kaupunkiin.
”Tämän hetken vahvuus on hyvä paloasemaverkosto koko maakunnan alueella, 26 paloasemaa. Pystyäksemme jatkossa tuottamaan palvelua lähellä ihmisiä, tarvitsemme henkilöstöä töihin.”
Jotta Pohjois-Karjala ja sen pienet paikkakunnat näyttäytyisivät vetovoimaisina, tarvittaisiin suunnitelmallista markkinointia ja viestintää. Niihin Viitaniemi aikoo satsata.
”Viestintää pitää tehdä suunnitelmallisesti moniin eri kanaviin ja sitä kautta tehostaa rekrytointia. Tärkeää on myös työnantajakuva, ja sitä tulen varmasti kehittämään”, Viitaniemi sanoo.
Talous on haaste
Viitaniemi uskoo, että korkea työtyytyväisyys vetää myös työntekijöitä pelastuslaitokselle.
”Uskon että pystymme vaikuttamaan työtyytyväisyyteen ja parantamaan työnantajakuvaa ulospäin. Emme pysty kilpailemaan isojen etelän laitosten kanssa palkassa emmekä työajassa, jolloin on etsittävä muuta kautta kilpailuvaltteja.”
Viitaniemi korostaa, että johtamisella pystyy vaikuttamaan myös työtyytyväisyyteen.
”Toteutimme alkuvuodesta työtyytyväisyyskyselyn. Siinäkin on työmaata, jota pitää lähteä ratkomaan työntekijöiden kanssa.”
Rekrytoinnin lisäksi haaste on myös talous. Pelastuslaitos on osa Siun sote -organisaatiota, joka on elänyt tiukalla budjetilla, ja hakenut kustannustehokkuutta koko ajan enemmän.
”Toiminnan kehittäminen ja henkilöstön rekrytoiminen kustannustehokkaasti on haastava yhtälö, johon mietimme kuumeisesti ratkaisuja.”
”Nyt pääsen itse ruoriin”
Viitaniemi kuitenkin uskoo, että pelastuslaitos pärjää, sillä tällä hetkellä taloudellinen tilanne on vakaa.
Pohjois-Karjalan vahvuudeksi hän lukee toimivan viranomaisyhteistyön muun muassa rajan, poliisin, järjestöjen ja ensihoidon välillä.
”Täällä kukaan viranomainen ei pärjää yksin, vaan yhteistyötä tarvitaan.”
Tulevassa pestissään hän aikoo painottaa tulevaisuuteen katsomista ja valtakunnallista yhteistyötä.
”Pelastuslaitoksella ja pelastustoimessakin katsellaan liikaa historiaan, miten aikaisemmin on tehty. Toki historiaa pitää kunnioittaa, mutta katseet pitää suunnata eteenpäin useamman vuoden aikajaksolle, eikä pelkästään seuraavan talousarvion osalta vaan pidemmälle. Yhteinen tavoitteemme on turvallinen ja kriisinkestävä Suomi. Sitä kohti pitäisi mennä.”
Pelastusjohtajan työ on ollut Viitaniemen uratavoite jo pitkään. Hänen palokuntauransa alkoi sopimuspalokunnasta vuonna 1994. Ensin hän ajatteli tähtäävänsä palopäälliköksi, mutta suurempi tavoite on kirkastunut pikkuhiljaa.
”Haluan itse olla johtamassa pelastuslaitosta. Koen, että minulla on annettavaa. Olen ollut sitä antia antamassa myös valmiuspäällikön tehtävissä. Nyt pääsen itse ruoriin.”
Teksti: Kaisu Puranen
Kuva: Pohjois-Karjalan pelastuslaitos
