Voivatko pelastustoimi ja poliisi olla joskus saman omistajan eli valtion?
Toiminnan siirtäminen valtion vastuulle on yksi kestoaiheista pelastustoimessa. Se putkahtaa aika ajoin pinnalle ja yhtä voimakkaasti se näyttää jakavan myös mielipiteitä.
Suomen Pelastusalan ammattilaiset SPAL ry esitti liittokokouksensa hyväksymässä julkilausumassa, että pelastustoimen valtiollistamista alettaisiin selvittää tällä hallituskaudella.
Nykyinen sisäministeri Mari Rantanen (ps.) on todennut, että keskustelua valtiollistamisesta voidaan käydä, jos ala niin haluaa. Hän on pohtinut sitä, syntyisikö tarve omistajuuden vaihtamiselle, jos pelastustoimi alkaa olla rahoituksen takia ahtaalla hyvinvointialueella.
”Pelastustoimi ei siinä kokonaisuudessa ole suuri, vaikka sillä tärkeä rooli onkin. Voi olla hyvinkin, että sellaisessa tilanteessa alalla aletaan kysyä, pitäisikö pelastustoimen olla kiinteämmin osa sisäisen turvallisuuden muita toimijoita”, ministeri totesi Pelastustiedon haastattelussa viime syksynä.
Rantanen myös huomautti, että on mahdotonta sanoa, olisiko valtiollistamisella myönteisempi vaikutus.
Hyvinvointialueet hyvä pohja tuottaa palveluja
Hyvinvointialueilla toimivien pelastuslaitosten johtajat katsovat, että hyvinvointialueet tarjoavat hyvän pohjan pelastustoimen palvelujen tuottamiseen yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa.
Pelastusjohtajien mielestä on tärkeätä, että pelastustoimi saa työrauhan sekä tarvittavan ajan nykyisen rakenteen puitteissa toteutettaville kehittämistoimenpiteille. Keskustelua tulisi pelastusjohtajien näkökulmasta siirtää palvelutuotannon kehittämiseen ja toimialojen välisen yhteistyön mahdollistamaan uuden lisäarvon tuottamiseen.
”Pelastustoimi on kokoaan suurempi toimija hyvinvointialueella, eikä valtiollistaminen missään suhteessa ratkaisisi pelastustoimen kehittämishaasteita. Nykyinen pelastustoimen järjestämismalli antaa hyvät puitteet toiminnan kehittämiseen”, Pirkanmaan hyvinvointialueen pelastusjohtaja Mika Kontio linjaa.
Pelastusjohtajat katsovat, että hyvinvointialueiden itsehallinnollinen asema turvaa parhaalla mahdollisessa tavalla pelastustoimen palvelujen asiakaslähtöisyyden sekä lähipalvelujen tuottamisen koko Suomessa. Hyvinvointialueet ovat erittäin merkittävällä tavalla lisärahoittaneet pelastustoimen palvelutuotantoa, joka kertoo paitsi pelastustoimen arvostuksesta hyvinvointialueella, mutta myös rahoitusta määrittävän lainsäädännön tarkistamistarpeista. Rahoitusperusteiden korjaustarpeita osoittaa, että noin kaksi kolmesta pelastuslaitoksesta ei kykene tuottamaan lakisääteisiä palveluja sillä rahoitustasolla minkä rahoituslaki pelastustoimen tehtäviin osoittaa.
Tehokas työnjako sopimuspalokuntatoiminnan kanssa
Pelastusjohtajien puheenjohtaja Seppo Lokka tähdentää tarvetta kehittää pelastustoimen säädöksiä ja ohjausjärjestelmää.
”Nyt on tärkeää miettiä tavoiteasetantaa hallitusohjelman mukaista pelastuslain uudistusta koskien. Lisäksi toimintavalmiuden suunnitteluohjeen päivittäminen edellyttää huomiota ja panostusta kaikilta hyvinvointialueilta”.
Pelastustoimessa on kyetty yhdistämään hyvin kustannustehokkaasti vaativa tehtäväkenttä tehokkaaseen työnjakoon kansalaistoimintaa lähempänä olevaan sopimuspalokuntatoiminnan kanssa. Pelastustoimi on yksi Suomen arvostetuimmista toimialoista. Pelastusjohtajat lupaavat pelastustoimen tuottavan myös jatkossa kaikille välttämättömiä turvallisuuspalveluita korkeasta vaatimustasosta tinkimättä.
Teksti: Esa Aalto Lähde: Hyvil Kuva: Pelastustiedon arkisto
