Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella huolehditaan kiireettömien ensihoitotehtävien yhteydessä myös ikäihmisten kotien turvallisuudesta.
Sote- ja maakuntauudistuksen kaatumisella ei ole vaikutusta Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen toimintaan. Pelastuslaitos turvaa maakunnan asukkaiden arkea kuten tähänkin saakka tuottamalla pelastustoimen ja ensihoidon palvelut Pohjois-Karjalassa.
Pelastuslaitos on ollut maakunnallinen toimija jo vuodesta 2004 alkaen ja vuodesta 2017 lähtien hallinnollisesti osa Siun sote -kuntayhtymää. Vaikka sote- ja maakuntauudistuskokonaisuus ei nyt toteutunut, jatkaa Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Siun Sote –kuntayhtymän liikelaitoksena ja kehittää edelleen yhteistyötä Siun soten muiden toimialueiden kanssa esimerkiksi ikäihmisten turvallisuuteen liittyen. Konkreettisia yhteistyön muotoja ovat muun muassa ensihoidon toimesta tehty hoidon tarpeen arviointi kotihoidon tukena sekä paloriskiasumisen tunnistaminen ja siihen liittyvä onnettomuuksien ehkäisytyö. Yhteistyön avulla tuetaan turvallista kotona asumista.
Osa kansallista pelastustoimea
Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on myös osa kansallista pelastustoimea ja jatkaa työtään turvallisen ja kriisinkestävän Suomen hyväksi yhdessä sisäministeriön, pelastuslaitosten kumppanuusverkoston sekä pelastusalan järjestöjen kanssa. Pelastuslaitos on tiiviisti mukana rakentamassa yhdenmukaisempaa kansallista pelastustoimea, sillä pelastusjohtaja Markus Viitaniemi toimii pelastusjohtajien hallituksessa sekä pelastuslaitosten kumppanuusverkoston tukipalvelut-palvelualueen puheenjohtajana ja pelastuspäällikkö Esko Hätinen sihteerinä.
Lisäksi tavoitteena on tiivistää yhteistyötä Itä-Suomen alueen pelastuslaitosten kanssa. Pelastusjohtaja Markus Viitaniemi toteaa, että lähitulevaisuudessa on tarve selvittää esimerkiksi sitä, mitä pelastustoimea tukevia yhteisiä toimialasidonnaisista palveluita voitaisiin mahdollisesti tulevaisuudessa tuottaa yhteisillä resursseilla naapuripelastuslaitosten kanssa.
Viitaniemen mukaan tiiviimmän yhteistyön kautta pelastuslaitokset voisivat saavuttaa esimerkiksi yhdenmukaisemmat ja kustannustehokkaammat pelastustoimen palvelut sekä laajemman asiantuntijuuden hyödyntämisen sekä kriittisen erityisosaamisen varmistamisen yli pelastuslaitosrajojen.
Itä- ja Kaakkois-Suomen alueen pelastuslaitokset ovat tehneet jo vuosia kiinteää yhteistyötä ja pelastuslaitoksilla on esimerkiksi yhteinen ISTIKE-tilannekeskus. Yhteistyötä on tehty pitkään myös ajoneuvo- ja pelastuskalustohankintojen yhteiskilpailutuksen osalta. Lisäksi yhteistyötä varautumisessa häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin on tehty yhdessä vuodesta 2005 alkaen. Varautumisyhteistyössä ovat tällä hetkellä mukana seitsemän pelastuslaitosta 22:sta eli Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Keski-Suomen ja Kainuun pelastuslaitokset.
Pelastuslaitos jatkaa varautumisen yhteensovittamista
Maakuntauudistuksen valmistelun yhteydessä Pohjois-Karjalan varautumisen rakenteita päivitettiin nykyaikaiseen muotoon. Pelastuslaitoksella on ollut keskeinen rooli varautumisen yhteensovittajana ja Pohjois-Karjalan valmiusryhmän puheenjohtajana.
”Tarvitsemme jatkossakin yhdessä tehtävää varautumista ja toimintojen jatkuvuuden hallintaa”, toteaa maakuntauudistuksen varautumisen valmistelusta Pohjois-Karjalassa vastannut paloinsinööri Ville Leinonen.
Pelastuslain ja pelastustoimen kansallisen strategian tuki tällaiselle pelastuslaitoksen yhteen sovittajan roolille on vahva.
Maakuntauudistuksen valmistelun yhteydessä myös sopimuksin varautumista on kehitetty usean toimijan voimin ja yhdessä luotuja malleja tullaan hyödyntämään eri organisaatioissa. Yhteensovittamiseen kuuluvaa turvallisuusviranomaisten ja muiden sidosryhmien yhteistä tekemistä on jatkossa mahdollista tiivistää, jotta eri uhkamalleihin tarvittavat suunnitelmat saadaan päivitettyä sujuvasti ja myös dynaaminen toiminta mahdollistuu uhkien muuttuessa. Alueellinen ja kansallinen riskiarvio antavat maakunnan toimijoille hyvät raamit, joihin varautumisessa tulee nojata.
Pelastuslaitos jatkaa sisäministeriön siviilivalmiusyksikön, Itä-Suomen Aluehallintoviraston ja Pelastusopiston kanssa varautumisen yhteistyötä. Yhteistyö on jo vuosia näyttäytynyt pelastuslaitoksen kannalta koko maakuntaa hyödyttävänä ja hedelmällisenä. Tärkeimpinä yhteisiä asioita ovat tulevaisuudessa varautumiseen liittyvät koulutukset ja harjoitukset yhteistyössä kuntien ja eri viranomaisten kanssa.
Lähde: Pohjois-Karjalan pelastuslaitos
Kuva: Kimmo Kaisto
