Uuden aluesopimuksen allekirjoitusvuorossa Oulaisten VPK:n Ville Korhonen (oik.) ja Ossi Laakso. Pöydän toisella puolella pelastusjohtaja Petteri Jokelainen ja pelastuspäällikkö Harri Pyyhtiä. Jokelaisen takana operatiivinen päällikkö Marko Sipola.
Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos ja alueen sopimuspalokunnat ovat hyväksyneet Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen pelastustoimen ensimmäisen alueellisen palokuntasopimuksen. Yhteensä 40 sopimuspalokuntaa sekä pelastuslaitosta koskeva uusi sopimus tulee voimaan 1.1.2025. Aluesopimuksessa määritellään, miten ja missä määrin sopimuspalokunnat tuottavat palveluita pelastuslaitokselle.
Aktiivisella ja elinvoimaisella sopimuspalokuntaverkostolla on merkittävä rooli Pohjois-Pohjanmaan turvallisuuden takaamisessa. Sopimuspalokuntien tehtävänä on pelastuslaitoksen johdolla, päätoimisen henkilöstön tapaan, pelastaa ja suojata ihmisiä, omaisuutta ja ympäristöä onnettomuuden uhatessa tai sattuessa.
Pelastusjohtaja Petteri Jokelainen kertoo olevansa ylpeä siitä, että palokuntasopimus on syntynyt hyvässä yhteistyössä viranhaltijoiden ja sopimuspalokuntien edustajien kesken. Hän myöntää, että lähtökohdat sopimusneuvotteluille olivat haasteelliset.
”Hyvinvointialueuudistuksen myötä Pohjois-Pohjanmaan pelastustoimessa kaksi organisaatiota lakkasi olemasta ja yksi uusi tuli tilalle. Talouden haasteet olivat melkoiset, mutta säästökuuri on kannattanut ja nyt pystymme alkaa kehittää toimintaa”, Jokelainen sanoo.
Neuvotteluja vetänyt pelastuspäällikkö Harri Pyyhtiä kertoo, että kahden laitoksen, eli Jokilaaksojen ja Oulu-Koillismaan sopimukset yhdistettiin nyt yhdeksi uudeksi sopimukseksi.
”Tiukka taloustilanne toi haasteellisen lähtökohdan neuvotteluille eivätkä kustannukset palokuntatoiminnan rahoittamisessa kasva.”
Hänen mukaansa neuvotteluja on käyty hyvässä hengessä, ja kaikki ovat hyväksyneet uuden sopimuksen.
Tulevaisuuteenkin satsataan
Uudessa sopimuksessa kannustetaan korvauksella sopimuspalokuntalaisia ja palokuntia huolehtimaan toimintakyvystä, jotta toimintaan osallistuvat pystyvät suoriutumaan tehtävistä.
”Henkilön toimintakyvyn ja osaamisen lisäksi huomioon otetaan lääkärin todentama terveydentila”, Pyyhtiä kertoo.
Myös aktiivisuus hälytys- ja harjoitustoimintaan osallistumisesta vaikuttaa toimintakorvauksessa.
Tulevaisuuteenkin satsataan, sillä nuorisotoimintaa halutaan tukea uudessa sopimuksessa.
”Kouluttajille maksetaan ja ylipäätään aktiivinen nuorisotoiminta vaikuttaa toimintakorvaukseen. Nuoriso-osastoissa kasvaa tulevaisuuden tekijöitä ja erityisesti pienillä paikkakunnilla halutaan turvata järkevä harrastusmahdollisuus”, Pyyhtiä sanoo.
Sopimuspalokunnat järjestävät myös turvallisuusviestintätilaisuuksia.
Pohjois-Pohjanmaan sopimuspalokunnissa on yhteensä yli tuhat jäsentä. Heistä puolet saa henkilökohtaisen korvauksen ja heidän työnantajanaan on hyvinvointialue. Puolet kuuluu VPK-yhdistykseen, joka toimii työnantajana. Hälytysosastoissa on noin 800 jäsentä.
Vaikutusmahdollisuus tärkeää
Ari Isokääntä Rukan sopimuspalokunta ry:stä piti allekirjoitustilaisuudessa puheenvuoron neuvotteluryhmän sopimushenkilöstön edustajien puolesta. Hänen mukaansa palokuntasopimukseen on saatu keskeiset asiat.
”Sopimuspalokunnilla on pääsy erilaisiin tiimeihin ja sopimuksessa on myös määritelty työnantajan velvoitteet. On myös tarkennettu sitä, että yhdistystoiminnassa on mahdollisuus hyödyntää pelastuslaitoksen tiloja ja kalustoa”, Isokääntä sanoo.
Allekirjoitustilaisuudessa esiteltiin myös Pohjois-Pohjanmaalla toimintansa aloittavaa palokuntatiimiä. Pelastuslaitoksen viranhaltijoista ja sopimuspalokuntien nimeämistä edustajista koostuvan tiimin tarkoituksena on valmistella sopimuspalokuntalaisia koskevia asioita. Sopimuspalokuntien edustaja tulee mukaan myös pelastuslaitoksen laajennettuun johtoryhmään.
”Vaikuttamista valmisteilla oleviin asioihin pidetään tärkeänä ja se halutaan mahdollistaa siten, että sopimuspalokuntien edustajia on mukana erilaisissa työryhmissä”, Harri Pyyhtiä toteaa.
Teksti: Esa Aalto Lähde ja kuvat: Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos
