Vuoden 2021 loppuun kestävässä hankkeessa on kymmenen työpakettia, joista jokainen pureutuu pelastustoimen eri osa-alueisiin, kuten tietoperustaan, pelastustoimintaan tai onnettomuuksien ehkäisyyn.
Suorituskykyhanke tarkentaa pelastustoimen toimintaperiaatteita. Jatkossa toiminta on valtakunnallisesti yhtenäisempää, ja johtaminen perustuu olemassaolevaan tietoon.
Valtava muutos tapaan, jolla toimintaa suunnitellaan ja perustellaan. Sitä pelastusalalle lupaa pelastustoimen suorituskykyhanke, viralliselta nimeltään Pelastustoimen ja siviilivalmiuden suorituskyky ja suunnitteluperusteet. Hanke on näkynyt säännöllisesti pelastusalan sosiaalisessa mediassa ja uutisissa. Asiaa on silti ehkä ollut vaikea hahmottaa. Abstraktit sanat kuten suorituskyky, suunnitteluperusteet tai toimintamallit eivät itsessään kerro paljoakaan.
Hankkeen perimmäinen tavoite on yhdenmukaistaa pelastustoimen käytäntöjä ja toimintatapoja. Silloin lähdetään liikkeelle siitä, mitkä ovat perusteet mihinkin toimintaan pelastustoimen eri osa-alueilla.
”Tavoite on, että toimintaympäristön vaatimukset johdettaisiin samalla, yhdenmukaisella tavalla suorituskykyvaatimuksiksi ja tarvittaviksi kyvykkyyksiksi”, selvittää hankkeen vetäjä Teija Mankkinen.
Hankkeessa siis tavoitellaan sitä, että pelastustoimen tuottamat palvelut olisivat samanlaisilla alueilla samankaltaisia, ja että pelastustoimella olisi kyky toimia valtakunnallisesti yhdessä.
Nyt näin ei ole.
Pelastustoimi on pohjattava tietoon
Vuoden 2021 loppuun kestävässä hankkeessa on kymmenen työpakettia, joista jokainen pureutuu pelastustoimen eri osa-alueisiin, kuten tietoperustaan, pelastustoimintaan tai onnettomuuksien ehkäisyyn.
”Valtakunnallisella tasolla hanke tuottaa perusteet pelastustoimen tekemiselle ja resursseille. Kun meillä on perusteet, joilla pystymme osoittamaan syy- ja seuraussuhteet, alan rahoitusneuvottelutkin saavat uudenlaisen perustan”, Mankkinen sanoo.
Hän korostaa tiedolla johtamisen merkitystä.
”Onnistuakseen nyt ja tulevaisuudessa pelastustoimen on pohjattava toimintansa suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen tietoon.”
Tietoperusta ehdoton edellytys
Tiedolla johtamista varten tarvitaan tietoperusta, ja sekin päivitetään hankkeessa. Mankkinen sanoo, että nykyinen tietopohja Pronto on hyvä ja kansainvälisestikin arvostettu järjestelmä, mutta se on tullut jo vähitellen tiensä päähän.
”Tarvitsemme järjestelmän, jonka avulla kykenemme paremmin arvioimaan, seuraamaan ja ennakoimaan toimintaamme eri tasoilla. Tämä tarkoittaa myös eri tietojen laajempaa yhdistämistä.”
”Tällä hetkellä yhdellä asialla voi olla eri merkitys eri pelastuslaitoksissa. Kun meillä on tietoperusta, toiminnan johtaminen, suunnittelu, kehittäminen ja ohjaus ovat ihan eri luokkaa. Tällainen tietoperusta on myös ehdoton edellytys, kun hyvinvointialueet vertaavat keskenään palveluiden saatavuutta, laatua ja vaikuttavuutta.”
Muutakin kuin palikoita paikoilleen
Pelastuslaitoksella työskentelevän palomiehen työhön hanke tuo lisää kokonaisnäkemystä.
”Yksittäiselle pelastajalle pystytään kertomaan tarkemmin se, mitä häneltä odotetaan: mitkä ovat työn osaamisvaatimukset ja muut työhön vaikuttavat vaatimukset, joita hänen täytyy täyttää.”
Mankkinen uskoo, että kun työntekijöille kyetään kertomaan täsmällisemmin, mistä työssä on kysymys, myös työhyvinvointi ja työn kokonaisymmärrys lisääntyvät.
”Ajattelen, että ihmisestä tulee oman työnsä omistaja. Siinä ei vain käsketä laittamaan palikkaa paikalleen, vaan perustellaan, miksi.”
Parhaimmillaan hankkeessa syntyy ikään kuin pelastustoimen päivitetty versio.
”Me olemme puhuneet pelastustoimi 2.0:sta.”
Erillistä valtakunnallista suorituskykyä ei ole
Konkreettisesti suorituskykyhankkeen mukanaan tuomat asiat näkyvät muun muassa työpaketissa 6, jossa käsitellään pelastustoiminnan suorituskykyä suhteessa suorituskykyvaatimuksiin. Paketin keskeisin tavoite on saada yhtenäiset toiminta- ja määrittelymallit pelastustoiminnan suorituskykyvaatimuksiin ja palvelutasoon eri puolilla Suomea.
”Ajatuksena on, että kansalainen saisi suurin piirtein samanlaista palvelua samantyyppisessä toimintaympäristössä eri puolilla maata”, sanoo sisäministeriön erityisasiantuntija Olli Ryhänen.
Tällä hetkellä pelastuslaitosten tekemät palvelutasopäätökset ja riskianalyysit ovat keskenään erilaisia, ja kansalaisten saaman palvelun sisältökin voi riippua maantieteellisestä sijainnista. Yhtenäiset toimintamallit olisivat erittäin tärkeitä myös suuronnettomuustilanteissa, joissa täytyy tehdä yhteistyötä useamman pelastuslaitoksen voimin.
”Meillä ei ole olemassa erillistä pelastustoiminnan valtakunnallista suorituskykyä, kuten esimerkiksi monessa valtiossa on valtion pelastusjoukkoja. Valtakunnallinen suorituskykymme muodostuu paikallisista pelastuslaitosten ja sopimuspalokuntien yksiköistä ja resursseista.”
Pelastuslaitokset keskittyvät omaan alueeseensa
Ryhäsen mukaan tällä hetkellä valtakunnallinen suorituskyky ei ole sillä tasolla kuin sen pitäisi olla. Nykytilanteessa pelastuslaitoksissa keskitytään pitkälti omalla alueella tapahtuviin onnettomuuksiin ja valmiuteen.
”Kukaan ei oikeastaan seuraa aktiivisesti koko valtakunnan valmiuden tilaa, tai ole ajan tasalla siitä, millainen on valtakunnallinen pelastustoiminnan suorituskyky.”
Ryhänen sanoo, että pelastuslaitosten toiminta alkaa olla tehotonta, mikäli toimintamallit, kalusto, osaaminen, suojavarusteet ja vastaavat poikkeavat hyvin paljon toisistaan.
”Jos jokainen laitos suunnittelee toimintaohjeet ja -mallit itsenäisesti, meillä menee hirvittävästi henkilöresurssia ja työaikaa hukkaan verrattuna siihen, että meillä olisi keskitetysti jokin raami esimerkiksi ylläpitokoulutukseen liittyvästä sisällöstä tai vastaavasta.”
Ryhänen korostaa, että hankkeessa ei neuvota pelastuslaitoksia, kuinka niiden pitäisi rakentaa palvelutuotantonsa. Työpaketissa määritellään suorituskykyvaatimukset tehtävittäin.
”Jos ajattelemme vaikka tieliikenneonnettomuutta tai rakennuspaloa, kyllähän se tehtävä ja sen edellyttämät suorituskykyvaatimukset ovat kutakuinkin samanlaisia riippumatta siitä, tapahtuuko onnettomuus Espoossa vai Kuusamossa.”
Entä, kun pitäisi toimia yhdessä?
Alueen pelastuslaitos määrittelee itse, millaisilla resursseilla ja ratkaisuilla se toteuttaa kyseisen suorituskykyvaatimuksen. Ryhäsen mukaan suorituskykyvaatimukset on määritelty noin sataan yleisimpään, kohderiippumattomimpaan tehtävään ja tunnistettuun kyvykkyyteen.
Ryhänen toivoo, että sisäministeriöstä löytyisi jatkossa resursseja myös työpaketin jalkautukseen.
”Ajattelen, että meillä voisi olla jokin suorituskykyvaatimusohje, tai pelastuslaitokset määrittelisivät alueelleen suorituskykyvaatimukset, joita esimerkiksi Aluehallintovirasto ryhtyisi arvioimaan.”
”Tämä on ainoa tapa, jolla saamme varmistettua valtakunnallisen suorituskyvyn. Jokainen on varmasti pärjännyt vähintään kohtuullisesti omalla alueellaan. Mutta entä sitten, kun meidän pitäisi kyetä toimimaan isommassa tilanteessa yhdessä?”
Pelastustoimen ajankohtaispäivät 2021 — tulevaisuuden pelastustoimi 17.-18.11. Oulussa.
Tapahtumassa esitellään muun muassa suorituskykyhanke. Voit lukea lisää hankkeesta myös Pelastustiedosta 8/21.
Teksti: Kaisu Puranen
Kuvitus: Petri Vanhanen
