Pelastustoimi 12.11.2020

Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutuksen uudistamista aletaan selvittää – hätäkeskusten akuuttia päivystäjävajetta yritetään ratkaista

Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutuksen tulevaisuutta aletaan selvittää kaksivuotisella hankkeella.

Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutuksen tulevaisuutta aletaan selvittää kaksivuotisella hankkeella.

Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutuksen uudistamista pohditaan seuraavien kahden vuoden aikana, jotta vuosien 2023-24 aikana uusi koulutusjärjestelmä voitaisiin ottaa käyttöön. Sisäministeriö asetti uudistamishankkeen, jossa valmistellaan tarkistukset toimialojen valtakunnalliseen koulutusjärjestelmään, koulutusohjelmiin, tutkintoihin sekä rahoitukseen. Tavoitteena on uudistaa koulutusjärjestelmä vastaamaan kansallisia tarpeita ja toimintaympäristön muutoksia.

Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka sanoo, että koulutusjärjestelmän uudistamisessa tähän asti tehdyt toimenpiteet hyödynnetään nyt alkavassa työssä. Pelastustoimen koulutusjärjestelmästä valmisteltiin muutama vuosi sitten erilaisia malleja, joista alan toimijat saivat lausua mielipiteensä.

”Valmisteilla oleva suorituskykyarvio on myös tärkeä tässä kokonaisuudessa”, Kohvakka sanoo.

”Pitää tietää mitä koko järjestelmältä odotetaan, jotta voidaan asettaa henkilöstölle tavoitteet ja vaatimukset.”

Päivystäjiä saatava lisää

Myös hätäkeskustoiminnan koulutusta halutaan uudistaa. Ajankohtainen ongelma on hätäkeskuspäivystäjien tämänhetkinen vaje. Pelastusylijohtajan mukaan sisäministeriössä lähdetään siitä, että hätäkeskustoiminnan voimavarat pitää saada kuntoon. Päätöksenteko on sitten toinen asia.

”Haasteena on se, miten Pelastusopisto voi kouluttaa riittävästi hätäkeskuspäivystäjiä. Pikavoitot senkin suhteen ovat haasteellisia.”

Kohvakka sanoo suhtautuvansa avoimesti kaikkiin sellaisiin ratkaisuihin, joilla päivystäjävaje saadaan umpeen. Niin alueellista koulutusta kuin täydennyskoulutustakin pitää arvioida avoimesti.

”Kokemuksen perusteella voidaan sanoa, että alueellisessa koulutuksessa kustannukset aiheuttavat oman haasteensa.”

Koulutuksen uudistamishankkeessa Kimmo Kohvakka pitää tärkeänä myös sitä, millainen urapolkurakenne koulutusjärjestelmään tehdään.

”Tämä on tärkeää sekä pelastustoimessa että hätäkeskustoiminnassa.”

Koulutuksen uudistamisen tarkasteltuun liittyy osaltaan myös tuotantorakenne eli se, missä koulutusta annetaan.

”Pelastusopisto on toki keskeinen valtiovallan vastuulla oleva kansallinen tutkimus- ja osaamiskeskus ja sille pitää turvata pitkäaikaisen kehittämisen mahdollisuus. Helsingissä annettava opetus jatkuu ainakin vuoteen 2023 saakka, mutta esimerkiksi jatko- ja täydennyskoulutuksen osalta voidaan avoimesti tarkastella erilaisia vaihtoehtoja. Meidän pitää tältäkin osin valmistella pelastustoimen ja järjestelmän vaatimusten kannalta paras ratkaisumalli.”

Katse tulevaisuudessa

Sisäministeriön vetämässä hankkeessa arvioidaan muun muassa pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan tulevaisuuden henkilöstötarpeet ja selvitetään, mitkä ovat toimintaympäristön asettamat vaatimukset pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutukselle. Tarkoituksena on myös tehdä esitykset mahdollisista tutkintouudistuksista ja niiden kustannusvaikutuksista sekä koulutuksen organisoinnista.

”Pidän erittäin tärkeänä, että sisäisen turvallisuuden ammattilaisten koulutus on maailman laadukkainta ja seuraa aikaansa. Tämän päivän opiskelijat ovat työelämässä vielä jopa 2060-luvulla, joten oppimis- ja kehittymistaidot ovat aivan keskeisiä. Koulutusuudistuksen yhteydessä meillä on myös mahdollisuus tarkastella, millä houkuttelisimme yhä useampaa naista ja vähemmistön edustajaa hakeutumaan pelastajakoulutukseen”, sisäministeri Maria Ohisalo sanoo.

Hankkeessa ei valmistella säädösmuutoksia, vaan mahdolliset lakimuutokset valmistellaan nyt kerättävän tiedon pohjalta erikseen asetettavassa lainsäädäntöhankkeessa.

Uudistamishanke on asetettu ajalle 11.11.2020-31.12.2022. Uusi koulutusjärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vuosien 2023-2024 aikana. Hanketta toteutetaan laajapohjaisesti yhdessä alan kanssa ja sitä alkaa valmistella pian nimitettävä projektityöntekijä.

Teksti: Esa Aalto
Kuva: Kaisu Puranen