Pelastustoimi 8.12.2020

Pelastustoimen tuleva järjestäminen on nyt eduskunnan käsiteltävänä suuren soten kanssa

Pelastuslakia uudistetaan. Esiselvitys lähti lausunnolle.

Pelastuslakia uudistetaan. Esiselvitys lähti lausunnolle.

Pelastustoimen toteuttaminen tulevaisuudessa nytkähti jälleen askeleen eteenpäin, kun hallitus antoi hyvinvointialueiden perustamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistamista koskevan esityksen eduskunnalle.

Lausuntojen jälkeen ei pelastustoimen järjestämiseen tarvinnut tehdä suuria muutoksia. Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakan mukaan ohjauksen strategisuutta terävöitettiin siltä osin, mikä kohdistuu hyvinvointialueiden palvelujärjestämiseen. Rahoitus oli myös lausunnoissa paljon esille noussut asia ja sitä tullaan tarkentamaan rahoitusasetuksessa riskikertoimen kehittämisen osalta.

”Ensihoitokytkös turvataan niin, että se uusi laki mahdollistaa sosiaali- ja terveystoimen ja pelastustoimen synergiahyödyn.”

Kohvakan mukaan myös Uudenmaan erillisratkaisussa HUS-yhteistyö ensihoidon osalta on käyty huolellisesti läpi eikä siinä pelastustoimen palvelutuotannon kannalta pitäisi olla enää vaaranpaikkoja. Myöskään EU-lainsäädännön puitteissa ei pitäisi olla ongelmia.

Uudistuksen myötä valtion strateginen ohjaus pelastustoimessa vahvistuisi. Vahvempi valtakunnallinen ohjaus takaisi jatkossa entistä yhdenmukaisemmat palvelut eri puolilla Suomea. Tavoitteena on myös kehittää pelastustoimen toimintaa valtakunnallisena järjestelmänä.

”Pelastustoimen uudistuksella tavoitellaan tehokkaampaa ja taloudellisempaa järjestelmää. Uudistuksen myötä voimme myös varautua nykyistä paremmin ennakoimattomiin uhkiin, harvinaisiin suuronnettomuuksiin, poikkeusoloihin tai luonnonkatastrofeihin koko maassa”, pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka toteaa.

Hän tarkentaa, että tehokkaammalla ja taloudellisemmalla järjestelmällä ei tarkoiteta säästöjen etsimistä, vaan sitä, että valtakunnallisella yhteistyöllä saavutetaan kustannustehokkuutta.

”Lakisääteisestä palvelutasosta ja perustuslaissa turvatuista palveluista on aina huolehdittava. Pelastustoimen rahoitusvaje on jo todettu, joten palvelutasosta ei olla tinkimässä. Samalla ollaan kuitenkin alueellisesti tehokkaita ja tehdään samankaltaisilla alueilla samanlaisia paveluja.”

Toimivat peruspalvelut

Tavoite on, että vuoden 2023 alusta hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki järjestäisivät kukin pelastustoimen palvelut omalla alueellaan. Palvelujen tuottamisessa voitaisiin nykyiseen tapaan käyttää apuna sopimuspalokuntia.

”Tässä uudistuksessa on kyse ennen kaikkea ihmisten toimivista peruspalveluista. Pidän tärkeänä, että palveluiden yhdenvertaisuutta saadaan tällä uudistuksella parannettua, ja tämä pitkään valmisteltu uudistus on nyt saatu eteenpäin ja eduskunnan käsiteltäväksi”, sisäministeri Maria Ohisalo sanoo.

Valtion ohjaus toteutettaisiin niin, että valtioneuvosto vahvistaisi pelastustoimen valtakunnalliset strategiset tavoitteet. Valtioneuvosto voisi myös päättää joidenkin pelastustoimen erityistehtävien keskittämisestä yhden tai useamman hyvinvointialueen hoidettavaksi. Jokainen hyvinvointialue järjestäisi kuitenkin keskeiset pelastustoimen palvelut alueellaan.

Sisäministeriö ohjaisi hyvinvointialueiden ja Helsingin pelastustoimen järjestämistä. Hyvinvointialueiden ja sisäministeriön välillä käytäisiin vuosittain pelastustoimen järjestämistä koskevat ohjausneuvottelut. Lisäksi sisäministeriön yhteyteen perustettaisiin pelastustoimen neuvottelukunta, johon osallistuisivat hyvinvointialueiden ohjauksesta vastaavat ministeriöt sekä hyvinvointialueet. Ohjaus olisi vuorovaikutteista ja se perustuisi yhteiseen tietopohjaan.

Hyvinvointialueen suorilla vaaleilla valittava aluevaltuusto päättäisi pelastustoimen palvelutasosta, jonka tulisi vastata kansallisia, alueellisia ja paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Aluehallintovirastot arvioisivat pelastustoimen palvelutasoa sekä vastaisivat pelastustoimen laillisuusvalvonnasta.

Ehdotuksen mukaiset hyvinvointialueet perustettaisiin mahdollisimman pian lakien hyväksymisen ja vahvistamisen jälkeen. Lait tulisivat voimaan porrastetusti, osa 1. heinäkuuta 2021 ja viimeiset 1. tammikuuta 2023. Kokonaisuuden voimaantulo vaatii eduskunnan hyväksynnän.

Teksti: Esa Aalto
Kuva: Kimmo Kaisto

 

Lue lisää