Muun muassa pelastuspalvelujen kattavuus, työvoimapula ja rahoitus huolestuttivat keskustelutilaisuudessa.
Pelastustoimen rahoitus, palvelujen kattavuus ja pelastajapula herättivät keskustelua Aluevaalit, pelastustoimi ja sopimuspalokunnat -tilaisuudessa, joka järjestettiin virtuaalisesti viime lauantaina. Kokoomuksen järjestämässä, hieman yli 100 kuulijaa keränneessä tilaisuudessa keskusteltiin pelastustoimen tulevaisuudesta osana tulevia hyvinvointialueita.
Pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta, ja pelastustoimi siirtyy kunnallisesta rahoituksesta valtion talousarviorahoituksen piiriin. Aluemuutoksia toteutetaan Uudellamaalla ja Pohjanmaalla.
Puoluevaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja ja aluevaaliehdokas Heikki Autto korosti, ettei pelastustoimea saa unohtaa, kun rahoituksesta päätetään.
”Pitää olla erittäin tarkkana siinä, ettei pelastustoimi jää lapsipuolen asemaan”, Autto sanoi.
Hän ja moni muu keskustelija toi esiin sen, ettei palveluiden keskittäminen tule kysymykseen pelastustoimessa, vaan pelastustoimen täytyy pysyä lähipalveluna. Palveluverkoston ylläpitämiseen taas tarvitaan rahaa.
”On todella tärkeää, että tulevien hyvinvointialueiden päätöksentekoon saadaan tahoja, jotka ymmärtävät alan tärkeyden”, Autto sanoi.
Tärkeimpänä johtamis- ja tilannekeskusjärjestelyt
Palomestari, sisäministeriön erityisasiantuntija Tommi Luhtaniemi kertoi, että uudistuksessa pelastustoimen palveluja parannetaan tehostamalla kansallista strategista ohjausta. Alueiden välistä yhteistyötä tehostetaan ja toimintaa yhdenmukaistetaan.
”Hyvinvointialueiden järjestämislakiin on kirjattu alueiden mahdollisuus koota tehtäviä suurempiin kokonaisuuksiin ja vastuuttaa niitä hyvinvointialueilla. Tärkeimpänä tehtävänä ovat johtamis- ja tilannekeskusjärjestelyt valtakunnallisesti. Valtakuntaan pitäisi saada johto- ja tilannekeskusjärjestelmä, jolla parannetaan valmiutta isompiin onnettomuuksiin.”
Kansanedustaja Kari Tolvanen suri, että rahanjaossa pelastustoimi tuntuu jatkuvasti jäävän lapsipuolen asemaan. Hän sanoi olleen valtava pettymys, ettei Pelastusopisto saanut budjettiriihessä tarvitsemaansa lisärahoitusta.
”Ensi vuonna Pelastusopistoon on saatava lisää koulutuskapasiteettia, ja Helsingin Pelastuskoulu on säilytettävä. Muuten olemme vaikeuksissa. Vasteajat pitenevät, eikä työvoimaa ole.”
Hän ja useat muut keskustelijat olivat vahvasti sitä mieltä, että ensihoito pitää säilyttää osana pelastustoimea muun muassa synergiaetujen takia.
Myös ICT ja kiinteistöt syövät rahaa
Keski-Pohjanmaan pelastusjohtaja Jaakko Pukkinen muistutti, että kaiken muun lisäksi pelastustoimessa rahaa vievät myös uudet kiinteistöt ja ICT.
”Olen valmistelemassa hyvinvointialueita kahdessa maakunnassa, ja selviä kapeikkoja on havaittavissa. ICT:n ja uusien kiinteistöjen kohdallakin ovat kyseessä isot rahat, varmasti kymmenien miljoonien kokonaisuus. Siihenkin pitää varata rahaa.”
Pukkinen sanoi myös, että sopimuspalokuntajärjestelmän turvaamisen täytyy olla uudistuksen keskeinen tavoite, varsinkin, kun varallaolojärjestelmä poistuu.
Poliisina työskentelevä Sebastian Lohja toi esiin, että pelastustoimen näkyvämpi läsnäolo sosiaalisessa mediassa saattaisi tuoda alalle lisää opiskelijoita.
”Pelastuspuolen pitäisi olla enemmän niissä somekanavissa, joissa poliisi on aktiivisesti. Aloitin opinnot 2016, ja silloin tuli todella tiiviisti seurattua esimerkiksi poliisiammattikorkeakoulua ja poliisin yleisiä kanavia. On tärkeää tiedostaa se, missä nuoret tänä päivänä ovat.”
Lobbaustoiminta ”ei ole kovinkaan hyvää”
Yleisön joukosta nousi kysymys, kuinka rahoitus riittää, kun sitä jakamassa ovat kaikki viranomaistahot, ja kuntien rahoitus käytännössä laskee uudistuksen myötä.
”Ei se riitäkään”, vastasi Heikki Autto.
”Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta vaarantuu nykyisellä politiikalla. Tarvitsemme muutoksen. Meidän pitää saada Suomeen sellaista politiikkaa, joka mahdollistaa investointeja, uusia työpaikkoja ja niin edelleen, jotta meillä on varaa pitää yllä hyvinvointiyhteiskuntaa.”
Kari Tolvanen muistutti pelastusalaa lobbaamisen tärkeydestä.
”Pelastusalan ammattilaiset, te kilpailette poliisin kanssa Suomen arvostetuimmasta ammatista. Teidän niin sanottu positiivinen lobbaustoimintanne ei ole kovinkaan hyvää. Se ei ollut poliisillakaan aikoinaan, mutta nyt se on parantunut paljon. Olin silloin käytettävissä poliisille, ja nyt myös pelastusalalle, jos apu kelpaa.”
Teksti: Kaisu Puranen
Kuva: Teemu Heikkilä
