Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka aloitti pelastusylijohtajana vuonna 2018.
Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa kirjataan vajaan kahden sivun verran pelastustoimen ja hätäkeskuslaitoksen palveluista. Otsikkotasolla todetaan, että ne turvataan.
Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka on erittäin tyytyväinen kirjauksiin.
”Siinä on hyvin tunnistettu keskeiset kehittämiskohteet. Erittäin laajojen ja kattavien kokonaisuuksien lisäksi on otettu huomioon tarpeellisia yksityiskohtia. Saamme tästä erittäin hyvän selkänojan kehittää pelastustoimea ja hätäkeskustoimintaa.”
”Toivotaan, että myös resursseistamme huolehditaan. Rahoitustarpeitamme ei erikseen mainita ohjelman taloustaulukoissa. Siksi yksityiskohdista pitää keskustella nyt työnsä aloittavan uuden sisäministeri Mari Rantasen (ps.) kanssa.
”Kun teemme omat tarpeelliset esitykset, niihin sisältyvät myös tarvittavat resurssitarpeet ja ne on saatava mukaan talousraamien puitteisiin.”
Erityisesti hän iloitsee ohjelman erinomaisista väestönsuojelun ja omatoimisen varautumisen kirjauksista.
”Jo kirjauksen alku kiteyttää oivasti perusnäkökulman asioihimme, kun siinä todetaan, että muutokset Suomen turvallisuusympäristössä, yhteiskunnan rakenteen muutokset, teknologian kehittyminen sekä ilmastonmuutokseen ja sään ääri-ilmiöihin sopeutuminen edellyttävät pelastus- ja hätäkeskustoiminnan järjestelmän kehittämistä ja vahvistamista.”
”Heti perään todetaan, että hallitus varmistaa, että Suomessa saa apua hädän hetkellä, ja että hallitus näkee pelastustoimen ja hätäkeskuksen keskeisinä sisäisen turvallisuuden palveluina, joilla on tärkeä rooli myös vakavissa normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.”
Hallitusohjelmatavoitteissa tuotiin esille myös pelastustoimen ict-hankkeet ja se onkin Kohvakan mielestä yksi asia, joka suoranaisena kirjauksena alan asioissa jää uupumaan.
”Tosin selkänojan saamme hankkeittemme eteenpäinviemiseksi kirjauksesta kehittää julkisen hallinnon ict-hankkeita. Digitalisaation ja tietojärjestelmien kehittäminen on tärkeä osa näissä hankkeissa.”
Esitämme kaksinkertaistamista
Hallitus lupaa lisätä pelastajien koulutusmääriä, mutta määrää ei todeta. Ei esimerkiksi määrän kaksinkertaistamista, jota valmisteltiin edellisellä hallituskaudella.
”Vaikka määrää ei todetakaan, hallitus lupaa selvittää ja toteuttaa tarvittavat toimet pelastajapulan korjaamiseksi. Hyvä on myös kirjaus alan veto- ja pitovoimasta huolehtimisesta. Tästä tehtävät esitykset uudelle ministerille lähtevät määrän kaksinkertaistamisesta”.
Ohjelmassa todetaan myös, että tarpeen vaatiessa voidaan järjestää alueellisia kursseja, jota tarvetta Pelastusopisto seuraa. Helsingin Pelastuskoulun toimintaa erityisesti Uudenmaan ja muun Etelä-Suomen tarpeisiin kehitetään. Myös ruotsinkielistä pelastajakoulutusta lisätään osana Pelastuskoulun toimintaa.
”Tästä kokonaisuudesta on keskusteltava ministerin kanssa ja sen jälkeen katsotaan, miten edetään, mutta tässä on perusteet jatkotoimenpiteille”.
Kohvakka ei ole huolestunut siitä, että näiden toimenpiteiden takia jouduttaisiin tinkimään Pelastusopiston resursseista.
”Hallitusohjelmassa kuitenkin linjataan, että Pelastusopiston pelastajakoulutusta vahvistetaan.”
Hallitusohjelmassa todetaan, että pelastajakoulutusta kehitetään muuttamatta sitä ammattikorkeakoulutasoiseksi tällä hallituskaudella.
Kimmo Kohvakka ei ole pettynyt kirjaukseen, koska koulutusta muuten luvataan kehittää.
Hän otaksuu, että koulutuksen lisäämistarve ja kustannuspaineet ovat nyt keskeisiä ja huoli kustannusrakenteesta on varmaankin ollut peruste hallituksen ratkaisulle.
”Uskon kuitenkin, että laajalti jaetaan se näkemys, että pelastusalan koulutusta pitää kehittää alan tarpeita vastaavasti.”
Kunnianhimoinen tavoite
Hallitusohjelmassa todetaan onnettomuuksien ehkäisytyön tehokkuus ja tavoite puolittaa tulipalojen määrä vuoteen 2030 mennessä.
”Tavoite on kunnianhimoinen, mutta siihen on ilo tarttua”, Kohvakka sanoo.
Pelastustoimen strategian mukaisesti parasta aikaa suunnitellaan sitä, miten tulipalojen määrää voidaan puolittaa.
”Se vaatii paitsi alan tiivistä yhteistyötä, myös laajaa yhteistyötä eri hallinnonalojen välillä.”
”Selvitämme tietopohjaa sille, mitkä ovat vaikuttavimmat keinot onnettomuuksien ehkäisyssä. Kun saamme tulipalojen ehkäisemisen ikään kuin pilottihankkeena valmiiksi, voimme ulottaa vastaavan myös muihin onnettomuustyyppeihin.”
Hänen mielestään kyse ei ole niinkään resursseista, vaan siitä, että pelastustoimen perustehtävässä tehdään vaikuttavaa yhteistyötä ja tavoitteellisella työllä saavutetaan myös annetut tavoitteet.
Hallitusohjelmassa ei ollut suoraan mainintaa pelastustoimen keskushallinnon uudelleen organisoinnista.
”Valtion aluehallintoa tullaan tarkastelemaan ja uudistamaan ja sen kautta tarkasteltavaksi tullee myös vaikutukset keskushallintoon. Siinä yhteydessä voi tulla arvioitavaksi myös sisäministeriön pelastusosaston organisaation uudistaminen”, Kimmo Kohvakka arvioi.
Pidempään on jo ollut esillä pelastushallituksen perustaminen, joka vastaisi muusta kuin lainsäädäntöön liittyvistä asioista.
Pelastusylijohtaja on yhteistyötä tehnyt nyt tehtävässään aloittavan sisäministerin kanssa eduskunnassa Rantasen toimiessa hallintovaliokunnassa.
”Hän tuntee jo alamme aiemmista tehtävistään ja esimerkiksi pelastustoimen keskeiset haasteet on viime vuosina käyty perinpohjaisesti läpi hallintovaliokunnassa. Se helpottaa varmasti yhteistyön käynnistymistä ja antaa erinomaisen pohjan tarttua heti hallitusohjelman toteutukseen. Tuloksellisuus kunnianhimoisen hallitusohjelman toteuttamisessa edellyttää joka tapauksessa mahdollisimman tiivistä yhteistyötä”, Kimmo Kohvakka sanoo.
Teksti ja kuva: Esa Aalto
