Sopimuspalokunnat 17.2.2025

Eduskunnan oikeusasiamiehen kantaa kysytään, toimiiko Pelastusopisto lainvastaisesti jättäessään järjestämättä sopimuspalokuntapäällikkökurssit

Wessöön sopimuspalokuntalaisia sammuttamassa tulipaloa.

Wessöön sopimuspalokuntalaisia sammuttamassa tulipaloa.

Kahdeksan pelastusalataustaista henkilöä haluaa eduskunnan oikeusasiamiehen kannan siihen, toimiiko Pelastusopisto lainvastaisesti jättäessään järjestämättä sopimuspalokunnan päällikkökurssit. Kursseja ei tänä vuonna järjestetä säästösyistä. Kantelun tekijät muistuttavat, että sopimuspalokuntien päällikkökurssien järjestäminen on säädetty Pelastusopiston tehtäväksi.

Kantelun asiamies, Suomen Sopimuspalokuntien Liiton toiminnanjohtaja Ari Maskonen huomauttaa, että mikäli kursseja jää pitämättä pidemmältäkin ajalta seuraa siitä koulutusvelka ja mahdollisesti palokunnissa ei ole kohta enää koulutettuja päälliköitä.

Maskosen lisäksi kantelun allekirjoittajia ovat Silvio Hjelt, Arto Perttula, Markku Kallio, Janne Korhonen, Mika Gröndahl, Ilkka Horelli ja Tomi Timonen.

Sopimuspalokuntien päällystökursseja on järjestetty Pelastusopistossa vuosittain kaksi ja yhteensä vuodessa on koulutettu noin 40 henkilöä. Pelastusopisto on vastannut koulutuksesta vuoden 2011 pelastuslaista lähtien.

Lisäksi on järjestetty kerran vuodessa teollisuuspalopäällikkökurssi, jossa koulutettuja on parisenkymmentä.

Kantelussa todetaan, että Pelastusopiston järjestämille sopimuspalokunnan päällikkökursseille on jatkuva tarve, sillä sopimuspalokuntien päälliköt valitaan palokuntayhdistyksissä tehtäväänsä määräajaksi. Pelastustoimintaan osallistuville ja sopimuspalokunnan päällikön tehtävään valittavalle henkilölle on säädetty pelastuslain nojalla kelpoisuusvaatimukset. Erityisten kelpoisuusvaatimusten asettaminen pelastustoimen henkilöstölle on perusteltua, koska henkilöstö työskentelee tehtävissä, joissa työntekijöiden oma, autettavien ja yhteiskunnan turvallisuus edellyttää määrätyn tasoista ammattitaitoa. Sopimuspalokuntien kelpoisuusvaatimuksia koskevalla sääntelyllä on osaltaan turvattu myös siitä, että sopimuspalokunnalla on hyvinvointialuelain edellyttämät riittävät ammatilliset edellytykset toimia pelastustoimintaan kuuluvien palveluiden tuottajana.

Kantelussa huomautetaan myös, että pelastuslaissa säädetyn lisäksi sopimuspalokunnan päällikkökurssi on vahvistettu osaksi Pelastusopiston hyväksymää sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmää ja opetussuunnitelmaa vuodelle 2025. Kantelussa todetaan, että pelastuslaissa on nimenomainen säännös, jonka mukaan sivutoimisen tai sopimuspalokunnan päällikön tulee olla suorittanut valtioneuvoston asetuksen mukainen koulutus Pelastusopistossa. Voimassa olevan lainsäädännön puitteissa sivutoimisen tai sopimuspalokunnan päälliköltä vaadittavaa asetuksella säädettyä sopimuspalokunnan päällikön koulutusta ei voi suorittaa missään muussa oppilaitoksessa kuin Pelastusopistossa.

Pelastusopiston rehtori Mervi Parviaisen mukaan koulutusta ei pystytä tällä hetkellä säästösyiden takia järjestämään ja sanoo, että Pelastusopisto antaa määräaikaan mennessä oman lausuntonsa kanteluun.

Eduskunnan oikeusasiamies antanee ratkaisunsa kanteluun vuoden loppuun mennessä.

Teksti: Esa Aalto Kuva: Pelastusopiston arkisto

Lue lisää