Sopimuspalokunnat 11.2.2020

ERICA ja huolestuttava väestökehitys puhuttivat SSPL:n ajankohtaisseminaarissa

Ajankohtaisseminaari järjestettiin Tampere-talossa.

Ajankohtaisseminaari järjestettiin Tampere-talossa.

Hätäkeskusten tietojärjestelmä ja huolestuttava väestökehitys puhuttivat muiden muassa Suomen Sopimuspalokuntien liiton järjestämässä ajankohtaisseminaarissa lauantaina Tampereella.

Hätäkeskuslaitoksessa hätäkeskusjärjestelmän pääkäyttäjänä toimiva Mika Taavitsainen totesi, että tietojärjestelmään tehtävät vastesuunnitelmat ovat pelastuslaitosten vastuulla. Taavitsainen, joka toimii myös Savion VPK:ssa, huomautti myös, että vastesuunnittelu perustuu ERICAssa perustuu suorituskykyihin eikä yksikköihin tai yksikkötunnuksiin.

Paneelikeskustelussa erityisasiantuntija Teemu Luukko sisäministeriön pelastusosastolta korostikin vuoropuhelun merkitystä, jossa vasteet suunnitellaan yhdessä ja jossa huomioidaan henkilöstö ja osaaminen eikä pelkästään kalustoa.

Varsinais-Suomessa on vasteet suunniteltu yhteisessä työryhmässä, jossa on myös sopimuspalokuntien edustus.

”Olemme myös käyneet läpi kolmen vuoden ajalta palokunnittain lähtöajat päivä- ja ilta-ajoilta viikolla sekä viikonloppuisin tapahtuneet lähtöajat. Erityisesti päiväaikaa lähtöajat ovat olleet pidemmät ja tämä pitää ottaa vastesuunnittelussa huomioon. Avuannossa tärkeintä on asiakkaan saama palvelu”, painotti palopäällikkö Markus Rautio.

Sekä Niko Ara Padasjoen VPK:sta että Seppo Rantamäki Jyväskylän VPK:sta kertoivat omista kokemuksistaan siinä, että viestintä ei ole heidän alueillaan sujunut hyvin.

”ERICAa kohtaan sävy on ollut negatiivinen, koska hälytyksiä ei ole palokunnille tullut. Sellainen syö motivaatio. Tämä on seurausta puutteellisesta tiedottamisesta ja koulutuksesta”, totesi Niko Ara.

Viestintä on vaikea laji

”Muutos on tuotu huonosti esille eivätkä palokunnat tiedä, mitä tietoa heistä on tuotettu järjestelmään. Meillä eivät esimerkiksi sopimuspalokunnat ole mukana vastetyöryhmässä. Tämäkin osoittaa, että viestintä on vaikea laji”, sanoi Seppo Rantamäki.

SSPL:n varapuheenjohtaja Juho Luukko huomautti, että tässäkin tarvitaan hyvää yhteistyötä ja vuoropuhelua pelastuslaitoksissa.

Mika Taavitsainen sanoi, että ERICAan ei ole tulossa sellaisia ominaisuuksia, jotka helpottaisivat sopimuspalokuntien hälyttämistä, vaan niistä pitää sopia paikallisesti.

Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka muistutti, että pelastuslaitos vastaa omasta palvelutuotannostaan. Miten koko alueen resursseja käytetään mahdollisimman tehokkaasti.

”Hämmästelen, että tieto kulkee huonosti vastesuunnittelun yhteydessä. Kysymys on kuitenkin toiminnan kannalta keskeisestä asiasta eli palvelutuotannosta. Tiedon puutteeseen tämä ei saisi kiteytyä”, Kohvakka totesi ja toivoi, että paneelissa olisi kaivattu toiminnasta vastaavan eli pelastuslaitosten johdon edustusta.

Väki pakkautuu kuudelle kaupunkiseudulle

Johtava asiantuntija Timo Aro esitteli alue- ja väestökehityksen lohdutonta tilannekuvaa, jossa väki pakkautuu harvoille alueille.

”Viimeisen vuosikymmenen aikana syntyvyys on laskenut noin 15000 lapsella. Viime vuonna meillä oli ensimmäistä kertaa enemmän rekisteröityjä lemmikkejä kuin syntyneitä lapsia.”

Aro huomautti, että syntyvyyden lasku johtaa muutoksia kaikkeen palvelurakenteeseen. Nuorempien ikäluokkien määrä vähenee ja vanhempien kasvaa vuoteen 2035 mennessä.

”Kuudella kaupunkiseudulla asuu puolet suomalaisista ja väestöllinen keskipiste valuu koko ajan alaspäin kohti etelää. Nyt se on Hämeenlinnan Hauhon kohdalla.”

Pohjois-Karjalan esimerkistä kertonut pelastusjohtaja Markus Viitaniemi korosti yhteistyön merkitystä.

”Sillä tavalla yritämme turvata ihmisten turvallisuuden ja kylien pelastusryhmät ovat sellainen yhteistyömuoto.”

”Turvallinen elinympäristö on tulevaisuuden vetovoima – ja viihtyvyystekijä ja tätä pelastustoimenkin pitää rummuttaa päättäjille.”

Viitaniemi totesi myös, että palvelutuotannosta huolehditaan myös niin, ettei pidetä kiinni esimerkiksi savusukelluskelpoisuudesta, vaan tehtäviä voidaan tehdä myös muulla tavalla, esimerkiksi vaihtoehtoisten sammutusmenetelmien avulla.

”On myös paljon tehtäviä, jossa savusukelluskelpoisuudella ei ole merkitystä, eikä se saa siksi rajoittaa toimintaa. Savusukelluskelpoisuuden vaatimia tehtäviä on lopulta hyvin vähän.

Teksti: Esa Aalto
Kuva: Aleksi Peurala