Helsingin pelastuslaitos on luovuttanut 15 uusvanhaa sammutusyksikköä alueensa sopimuspalokunnille. Tammisalon VPK:n päällikkö Mikko Nurmi vastaanotti pelastusjohtaja Jorma Liljalta avaimet vuoden 1999 vuosimallin autoon, joka seitsemän vuoden kuluttua siirtyy esille palomuseoon.
Helsingin pelastuslaitoksella ryhdytään rakentamaan entistä kiinteämpää yhteistyötä kaupungin sopimuspalokuntien kanssa. Pelastuskomentaja Simo Weckstén lupasi Tammisalon VPK:n 75-vuotisjuhlassa, että yhteinen neuvonpito asiassa aloitetaan lokakuussa.
Pelastuskomentaja totesi myös, että sopimuspalokuntien merkitys ei Helsingin pelastuslaitoksella eroa muusta maasta.
”Me tarvitsemme sopimuspalokuntia esimerkiksi omavarautumisen kehittämisessä.”
Juhlivan palokunnan päällikkö Mikko Nurmi muistutti, että yhteiskunta saa vapaaehtoistoimijat kustannustehokkaasti turvallisuustyöhön.
”Esimerkiksi Helsingissä 30 yksikön ja 100 miehen vahvuus maksaa vain 1200 euroa vuorokaudessa.”
Mikko Nurmen mielestä yhteiskunnan tuleekin huolehtia palokuntien valmiuden kustannuksista. Palokunnat kyllä hoitavat itse nuoriso- ja yhdistystoiminnasta aiheutuvat kustannukset.
Ajankohtaisesta pelastustoimen uudistuksesta sote-ratkaisun yhteydessä kertonut pelastusylijohtaja Esko Koskinen muistutti, että muutos on myös aina mahdollisuus.
”Ensihoito on pelastustoimelle tärkeä asia ja sen turvaamisella pelastustoimen tehtävänä on laaja kannatus. Tällä ratkaisulla turvaamme sen myös tulevaisuudessa.”
Koskinen kertoo saaneensa ihmettelyjä, miksi hän ajaa ensihoidon eikä pelastustoimen asiaa.
”Ensihoito saa mennä, ovat jotkut todenneet. Mutta ilman sitä pelastustoimi näivettyy”, hän huomautti.
Tammisalon VPK on 75 vuodessa noussut hyvin hoidetuksi sopimuspalokunnaksi. Näivettymisen aikoja VPK eli 1950-luvulla, kun tanssilavatoiminta vei kaiken huomion ja palokalusto ruostui tanssilavan alle.
1960-luvulla palokunta solmi jälleen sammutussopimuksen ja siitä on alkanut jatkuva kehittymisen aika jota terävöitettiin erityisesti 1980-luvulta alkaen. Palokunnan päällikkönä 1981 aloittanut Risto Salo oli tämän kehitystyön airut, ja hän sai palokunnan perustaman toisen ansioristin. Ensimmäisen sai pitkäaikainen palokunnan vaikuttaja Sakari Syväoja.
Teksti ja kuvat: Esa Aalto
