Tässä ollaan liikenneonnettomuuskeikalla.
Helsingissä järjestettiin neljättä kertaa sopimuspalokuntien 48h toimintaharjoitus. Mukana oli 11 sopimuspalokuntaa kaikkiaan 15:stä palokunnasta.
Lokakuun alussa pidetyn harjoituksen järjesti Helsingin Pelastusliiton nuorisotyövaliokunta vapaaehtoisvoimien kanssa.
Malmin VPK oli yksi osallistuneista palokunnista. Eero Turunen VPK:n tukiosastosta toimi hälytyskeskuksessa.
”Häke on koko harjoituksen keskus. Sieltä jaetaan harjoituksen keikat Virven kautta palokunnille. Tuon kokonaisuuden rakentaminen on ollut suurin yksittäinen työ ja häken kautta pyöritetään koko harjoitusta. Haastavinta on keikka-aikataulun koostaminen”, Turunen sanoo.
Harjoitukseen ilmoittautuneita oli 163 ja lisäksi useita vapaaehtoisia muun muassa muonituksessa ja rasteilla. Yksikköjä harjoituksessa oli 20, rasteja (keikkoja) 9, joten yhteensä keikkoja oli 180. Ensimmäiset keikat olivat lauantaiaamuna ja viimeiset sunnuntaina aamupäivällä.
Harjoitukseen osallistuneita työllistivät muun muassa liikenneonnettomuus-, ensiapu-, maastopalo-, eläinpelastus-, ihmisen pelastus-, rakennuspalo- ja vahingontorjuntatehtävät.
”Harjoitusta suunniteltaessa kysyttiin palokunnilta kuka haluaisi mitäkin tehdä ja palokunnat saivat itse suunnitella rastin. Kaikki toteutettiin siis sopimuspalokuntien omalla väellä, vapaaehtoisvoimin”, Turunen kertoo.
Harjoituksen turvapäällikkönä toimi Arto Dahlman Vanhan Käpylän VPK:sta.
”Koronarajoitusten vuoksi turvapäällikön rooli muuttui pienemmäksi, alkuperäiset suunnitelmat muuttuivat muutamaankin kertaan”, hän kertoo.
”Alun perin harjoitus oli tarkoitus järjestää samoin kuin aikaisemmin niin, että nuoret olisivat yöpyneet samassa paikassa ja muodostaneet yhden suuren palokunnan. Harjoitusta ei kuitenkaan haluttu peruuttaa. Nyt harjoitus toteutettiin niin, että kaikki palokuntanuoret ja kouluttajat yöpyivät omilla asemillaan ja liikkuivat omina yksikköinään.”
”Rastien työturvallisuutta mietittiin paljon etukäteen. Myös harjoituksen aikana kiersin katsomassa rasteja. Rastivalvojat oli ohjeistettu myös ilmoittamaan mahdollisista vaaratilanteista, joita onneksi ei kuitenkaan ollut”, Dahlman kertoo.
Myös korona-aika pitää ottaa huomioon.
”Harjoitukseen oli varattu käsidesiä ja kasvomaskeja. Myös käsihygieniasta pidettiin tarkkaa huolta, esimerkiksi rakennuspalokeikalla sisätiloissa käytettiin kasvomaskeja. Muutoin nuoret liikkuivat omissa yksiköissään, turvavälit muihin palokuntiin huomioitiin.”
Malmin VPK:sta harjoitukseen osallistui 14 nuorta. Pukinmäen VPK:sta mukana oli viisi nuorta.
”Kouluttajat valvoivat nuoria harjoituksen aikana niin harjoitushälytyksillä kuin omalla asemalla. Kouluttajia oli riittävästi, koska teimme yhteistyötä Pukinmäen VPK:n kanssa. Tarpeen vaatiessa saamme apukäsiä palokunnan nais- ja tukiosastosta”, nuoriso-osaston johtaja Risto Sinisalo kertoo.
”Nuoret ovat harjoitelleet palo- ja pelastusalan taitoja, joita hyödynnetään harjoituksen aikana.
Malmin VPK:n nuoriso-osaston kouluttaja, ja tämän jutun kirjoittaja Kaisa Tolmusk täytti tänä vuonna 18 vuotta ja toimii nyt kouluttajana nuoriso-osastossa.
Miltä harjoitus näytti nyt kouluttajan silmin?
”Oli vähän hassu olo, kun olin itse vielä keväällä nuoriso-osastossa. Nyt kun sain osallistua harjoitukseen kouluttajana ja yhtenä somejulkaisijana, niin harjoitus oli täysin uusi ja erilainen kokemus. Oli silmiä avaavaa, kun sai tietää esimerkiksi miten keikat on järjestetty ja kuinka paljon taustatyötä harjoituksen järjestämiseen tarvitaan, ja kuinka paljon vapaaehtoisia aikuisia harjoitusta on tekemässä.
Malmin VPK:n hälytysosaston päällikkö Samuel Siliin kertoo, että harjoituksessa nukuttiin paloaseman juhlasalissa, mihin on levitetty retkisängyt tai esimerkiksi ilmapatjat.
”Nuorilla oli myös kalustonhuoltoa, asemapalvelusta, ‘’hengailua’’, saunomista, syömistä, yhdessäoloa ja vuorokoulutusta.”
Ensiaputaitoisiakin löytyi, sillä nuoret ja kouluttajat ovat päteviä ja ensiaputaitoisia.
”Ehdottomasti parasta harjoituksessa oli, että se saatiin toteutumaan. Harjoituksen merkitys oli paljon suurempi kuin normaalioloissa. Nuoret pääsivät harjoittelemaan ja tapaamaan toisiaan, harjoitus loi uskoa siihen, että palaamme vielä normaaliin toimintaan palokuntatoiminnassa”, Samuel Siliin sanoo.
Malmin VPK:n naisosasto, keittiön ”pääemäntä” Katja Kaurala kertoo harjoitukseen valmistetun sellaista ruokaa mitä on helppo tehdä isoja määriä
”Tietysti mietimme myös sellaisia ruokia mistä suurin osa pitää, Toki hintaakin pitää miettiä. Ruokalajit mietitään myös niin, että ne ovat vaihtelevia, monipuolisia ja terveellisiäkin.”
”Kaikki ruoka tehdään automaattisesti laktoosittomana. Tietysti huomioimme myös erilaiset allergiat ja mahdolliset ruoka-ainerajoitukset. Laadusta ei kuitenkaan tingitä, eikä mausta”, hän painottaa.
”Ennakkoon mietimme reseptejä, laskemme ruokamääriä ja aikataulutamme aterioita.”
”Suosituinta syötävää näytti olevan itse leivottu pataleipä. Se katosi hetkessä”, Katja Kaurala sanoo.
16-vuotias Maria kuuluu Malmin VPK:n nuoriso-osastoon. Keikoille lähteminen jännitti etukäteen, sillä ei voi tietää, mihin keikkaan ollaan menossa.
”Olin ensimmäistä kertaa tässä harjoituksessa. Aikaisemmin olen ollut 24h -harjoituksessa.”
Onko tästä hyötyä?
”Kyllä. Oppii toimimaan eri tilanteissa ja myös toimimaan yksikössä.”
Innostaako tämä siirtymään esimerkiksi hälytysosastoon?
”Tietyllä tavalla kyllä, kun pääsee harjoittelemaan keikalle lähtöä, yksikössä toimimista sekä muita juttuja mitä myös hälytysosastossa tehdään.”
Teksti: Kaisa Tolmusk, Malmin VPK
Kuvat: Sari Tuuri-Salonen
