Sopimuspalokunnat 30.3.2021

Kolmannen sopimuspalokuntabarometrin karua kertomaa – kuppikuntaisuutta ja kiusaamista esiintyy yhä liikaa

Palokuntaharrastus on parhaimmillaan erinomaista yhdessä tekemistä, kuten tässä Perniön VPK:n harjoituksessa.

Palokuntaharrastus on parhaimmillaan erinomaista yhdessä tekemistä, kuten tässä Perniön VPK:n harjoituksessa.

”Olipa kerran palokunta, jossa voitiin todella pahoin. Turhautunut, väsynyt, kyllästynyt ja aliarvostettu jäsenistö äänesti jaloillaan. Tilalle ei uusiakaan tullut tai jos tuli, he eivät kauan olleet mukana. Mikä palokunnassa mätti?

Koko organisaatio oli rakennettu päällikön ja varapäällikön varaan, johtaminen oli huutamista, johtajat olivat tarvittavilta koulutuksiltaankin epäpäteviä ja sopimattomia tehtäviinsä. Päällystön mielestä palokunnan koulutetut henkilöt eivät kelvanneet esimerkiksi ryhmänjohtajaksi eikä vastuuta haluttu antaa muille. Väärin menneistä harjoitussuorituksista nälvittiin ja huudettiin. Palokuntahenkeä ei tällaisessa palokunnassa tunnettu.”

Tässä esimerkki yhdestä palokunnasta. Valitettavasti juuri julkaistu Suomen Sopimuspalokuntien Liiton julkaisema Sopimuspalokuntabarometri kielii samasta ongelmasta. Nyt kolmatta kertaa tehdyssä barometrissä kuppikuntaisuus ja jopa kiusaaminen nousevat edelleen vastauksissa liian korkealle. Ne eivät kuluneiden vuosien aikana ole vähentyneet.

Suomen Sopimuspalokuntien Liiton toiminnanjohtaja Ari Maskonen pitää kolmannen barometrin yhtenä ydinpalautteena sitä, että tuloksissa ei ole muutoksia.

”Ei hyvässä eikä pahassa.”

Kuppikuntaisuuden ja kiusaamisen ongelmaa ei hänen mielestään saa vähätellä.

”Meidän on yhdessä tehtävä sen eteen töitä, että siihen kiinnitettäisiin huomiota. Kysymys on ihmisten välisestä inhimillisestä toiminnasta, johon liittyy myös vallankäyttöä ja se helposti aiheuttaa hiertymiä toimintaan.”

”Olemme toki yrittäneet tähän jo puuttua. Meillä on ollut hankkeita, kuten esimerkiksi vetoa ja voimaa, jossa haluamme näitä asioita nostaa esille. Yritämme antaa työkaluja palokunnille käsitellä asioita. Monissa tapauksissa keskustelu auttaa”, Maskonen sanoo.

Sopimuspalokuntabarometrin julkaisuwebinaarin avannut puheenjohtaja Arto Pirttilahti totesi, että yhteishenki ja yhteisöllisyys sekä halu auttaa ja pelastustehtäviin osallistuminen motivoivat eniten palokuntalaisia.

Kyselyssäkin nousi esille asioita, joiden kuntoon laittamiseen tarvittaisiin rahaa ja resursseja. Suomen Sopimuspalokuntien Liitossa on laskettu, että sopimuspalokuntien tämänhetkinen rahoitustarve on 48,5 miljoonaa euroa. Sillä saataisiin kuntoon peruskoulutus, ajokorttikoulutus, työterveyshuolto, varusteet, ajoneuvot ja hälytysjärjestelmä.

Kaikkiaan 1618 vastaajaa osallistui sopimuspalokuntabarometrin tekemiseen. Julkaisu aineistosta ilmestyy huhtikuussa. Seuraava sopimuspalokuntaberometri on tarkoitus julkaista vuosien 2023-24 aikana.

Teksti ja kuva: Esa Aalto

Lue lisää