Sopimuspalokunnat 22.8.2025

Laajassa Inarissa panostetaan kylien turvallisuuteen – mukana myös monet vapaaehtoiset

Vanhempi palotarkastaja Tatu Terho opastaa, kuinka vaahtosammuttimella osutaan maaliin.

Vanhempi palotarkastaja Tatu Terho opastaa, kuinka vaahtosammuttimella osutaan maaliin.

”Inari aloitti turvallisuuskoulutuksen viemisen syrjäisiin kyliin asukkaiden toivomuksesta”, kertoo Inarin turvalliset kylät -hankkeen hanketyöntekijä Heini Kontsas. Huolia olivat lähinnä ruoan, sähkön ja viestiyhteyksien mahdolliset katkokset.

Vuoden kestävä hanke alkoi maaliskuussa 2025 ja nyt on kierretty 13 kylää kaukaisimpia myöten. Kyläyhdistykset ovat olleet tärkeässä roolissa tapaamisten järjestämisessä, aktiivisimmissa kylissä on saatu lähes kaikki kyläläiset sekä mökkiläisiä paikalle. Lapin pelastuslaitos on Inarin turvalliset kylät -hankkeen yhteistyökumppani ja Inarin palotarkastaja onkin kiertänyt mukana kylissä. Joissakin kylissä mukana turvallisuuspäivillä ovat olleet myös poliisi ja Rajavartiolaitos.

artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenartikkeli jatkuu

Kylille on tehty turvallisuussuunnitelmat ja niihin on valittu turvallisuusvastaavat, joille suunnitellaan yhteistyöpäiviä.

Paloauton liukumäen pitää olla kunnossa pienimpien iloksi, Marko Heinonen (edessä) tarkistaa. Takana vasemmalla Juha Sainio ja oikealla Juha Huttunen.

”Nyt työstämme investointeja. Tärkeintä on sydäniskureiden hankkiminen kyliin ja koulutus niiden käyttöön”, Kontsas kertoo.

Tärkeää on myös turvallisuuskoulutuksen vieminen kyliin: asukkaat toivovat varautumis- ja alkusammutuskoulutusta, ensiaputaitojen harjoittelemista, järjestysmieskursseja sekä VaPePa:n etsintäkoulutusta. Turvallisuuskoulutuksen yhteydessä on hankittu vapaaehtoisia tähystäjiä myös Tunturi-Ilmailijoiden etsintälennoille.

”Kaukana sijaitsevissa kylissä ensiaputaidot korostuvat”, VPK:ssa toiminut ja ensihoitajan sekä uimaopettajan koulutuksen saanut Kontsas toteaa. Hänen mielestään varautuminen on yleensä hyvällä tolalla Inarin kylissä, joissa monilla asukkailla on jo valmiina puulämmitys ja varavoima, ruokaa varastossa sekä vedensaannin turvaavat kaivot. Varautumisessa korostuvatkin siksi alkusammutus- ja ensiaputaidot.

Kokemukset hankkeesta ovat olleet niin hyviä, että Lapin pelastuslaitos haluaa turvallisuuskoulutuksen toteuttamista Inarin tapaan muissakin Lapin kylissä.

Pelastuslaitokselle uutta kalustoa

Inarin turvalliset kylät – hanke ja Lapin pelastuslaitos esittäytyivät 19. heinäkuuta Inarijärven rannalla Nanguniemen venesatamassa. Inari Ilmasta, Pinnalta ja Pinnan alta -tapahtuma oli Lions Club Ivalon ja Inarin Järvipelastajien yhdessä järjestämä ja osa pari viikkoa kestäviä Inariviikkoja.

Lapin pelastuslaitoksen uusin vene kiinnosti Nangussa vierailleita. Kipparina Ivalon VPK:n Juhamatti Pulli

Lapin pelastuslaitos oli järjestänyt toimintaa isoille ja pienille: sammutusnäytösten ja alkusammutusharjoittelun lisäksi lapsia kiinnosti ”tarkkuusammunta” sankoruiskulla ja nestesammuttimella.

”Kesähelteiden aikana työllistävät maastopalot ja talvella liikenneonnettomuudet”, kertoivat Ivalon VPK:n edustajat Marko Heinonen, Juha Huttunen ja Juha Sainio. He esittelivät muun muassa sammutusautoa, jonka varustukseen oli pienten iloksi lisätty liukumäki.

”Nakit ja muusi” on heidän mukaansa yleisin talopalojen aiheuttaja, onneksi näitä ”hellapaloja” on Inarin alueella harvoin. Eikä sankoruisku ole turha kapine tänäkään päivänä – sillä sammutetaan talopalon alkuja vieläkin ja se kuuluu edelleen sammutusauton kalustoon.

Lapin pelastuslaitos oli tuonut venesatamaan vesijetin, jonka se oli saanut viime vuonna. Se on hyvä nopeissa vesipelastustehtävissä. Se on sijoitettuna Ivaloon, josta se saadaan nopeasti käyttöön Ivalojoen pintapelastustehtäviin.

Lapin pelastuslaitoksen ylipalomies Klaus Kontsas esittelee vesijettiä Nanguniemen venesatamassa.

Tarpeellinen lisä kalustoon on tänä kesänä saatu uusi vene. Huttunen kiittääkin sitä, että kalustoa on kehitetty hyvin parin viime vuoden aikana. Inari on Suomen laajin kunta ja erämainen Inarijärvi koko maan kolmanneksi suurin järvi, siksi pelastustehtävissä joudutaan käyttämään autojen lisäksi muun muassa veneitä, helikoptereita, lentokoneita ja moottorikelkkoja.

Huttusen mukaan Ivalon VPK:n tilanne on tällä hetkellä hyvä, sillä mukaan on saatu uusia aktiiveja, myös naisia.

”Lisää nuoria haluttaisiin kyllä joukkoon”, hän kertoo.

Ivalon VPK:lla on tänä vuonna juhlavuosi – takana on peräti 70 vuotta vapaaehtoista pelastustoimintaa. Inarin kirkonkylässä ja Saariselällä toimii kummassakin oma VPK.

Koirakko eksyneen apu

Pelastuskoirat Ivar ja Rana kävelevät ohjaajiensa kanssa Nanguniemen satamassa. Ohjaajat Terhi Heinänen ja Satu Killinen ovat tulleet koirineen paikalle Saariselältä.

Killisen Ivar on 5-vuotias rottweiler ja Heinäsen Rana 6,5 -vuotias saksanpaimenkoira. Molemmat hyväksyttiin viime syksynä Pohjois-Lapin Pelastuskoirien uusiksi VIRTA-koirakoiksi. VIRTA eli käyttöönottotarkastus suoritetaan kaikille niille ohjaaja- ja koirapareille, joita voidaan käyttää poliisiviranomaisten apuna henkilöetsinnöissä. Pohjois-Lapin Pelastuskoirat toimii etsinnöissä yhdessä VaPePa:n kanssa.

Terhi Heinänen ja Rana (vas) sekä Satu Killinen ja Ivar ovat Pohjois-Lapin Pelastuskoirat ry:n uusimmat koirakot eli viranomaisten etsintöihin hyväksymät ohjaaja- ja koiraparit.

”Auttamisen halu ja koiran kanssa harrastaminen”, ohjaajat tiivistävät halun olla mukana pelastuskoirien toiminnassa.

Pelastuskoirien kanssa harjoitellaan joka viikko etsintää maastossa: sekä niin, että koira etsii kytkettynä maasta hajujälkeä tai niin, että koira hakee vapaana ilmavainusta. Harjoitusalueella on voinut liikkua muitakin kuin etsittävä koehenkilö, koiraa opetetaan ilmaisemaan alueelta kaikki maastosta poikkeavat asiat eli ihmiset, esineet ja kaikki jäljet.

Saariselällä tulee hälytyksiä etsintöihin aika vähän, noin pari kertaa vuodessa. Kesän ja syksyn marjastus- ja sienestysaikoina ihmisiä voi kuitenkin eksyä maastoon ja silloin tarvitaan usein apuun pelastuskoiraa.

Teksti: Helena Sahavirta Kuvat: Helena Sahavirta, Hannu Sahavirta ja Veli-Pekka Uotila

Lue lisää