Wessöön sopimuspalokuntalaisia sammuttamassa tulipaloa.
Palokunnissa toimivien ajatuksia ja näkemyksiä omasta toiminnasta ja toimintaympäristöstä on kartoitettu kymmenen vuoden ajan Suomen Sopimuspalokuntien Liiton toteuttamassa sopimuspalokuntabarometrissä. Tuorein julkaistiin tänä vuonna. Sen kysymyksen asettelu on vertailukelpoinen kolme vuotta sitten julkaistun edellisen barometrin kanssa. Vastauksissa ei ole juurikaan vaihtelua. Jotkut kysymykset ovat pysyneet mukana ensimmäisestä kyselystä lähtien ja erot vastauksissa ovat hyvin pienet.
Toiminnanjohtaja Ari Maskonen muistuttaa, että jokaisen barometrin jälkeen tulee uusia selvitettäviä asioita. Nyt erityisesti muutos toimintaympäristössä eli hyvinvointialueajan alkaminen on tuonut uutta myös tähän kyselyyn.
Kyselyyn olisi Maskosen mukaan saatava enemmän vastaajia, jotta vastauksia voitaisiin tarkastella erilaisten taustamuuttajien kautta.
”Toivottavasti seuraavaan barometriin saamme niin paljon vastauksia, että voidaan tehdä analyysiä esimerkiksi alueellisten ja eri vastaajaryhmien vastauksia vertailtaessa.”
Kuppikuntaisuus vaivaa edelleen
Kysymykseen siitä, yllättikö vastauksissa jokin kyselyn järjestäjän, hän vastaa, että harmillista on monissa vastauksissa esille tuotu epäasiallinen käyttäytyminen, joka liittyy yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon, ja on häirintää tai kiusaamista.
”Kolmannes vastaajista kertoi siitä, vaikka olemme siihen yrittäneet viime vuosina myös puuttua. Voihan tietysti olla, että sitä kohdattaisiin myös enemmän, ellei siihen olisi yritetty puuttua.”
Valtaosa palokunnissa toimivista pitää esimerkiksi työilmapiiriä hyvänä, mutta siitä huolimatta useampi kuin joka neljäs vastaaja oli harkinnut vakavasti viimeisen viiden vuoden aikana luopumista palokuntatoiminnasta. Yksi keskeisimmistä syistä luopumiseen on kuppikuntaisuus sekä kiusaaminen ja yleensäkin henkilöiden väliset ristiriidat. Sen osuus on noussut edellisestä kyselystä.
Ari Maskonen pitää valitettavana, että kyselystä toiseen samat asiat nousevat esille, vaikka niihin on myös yritetty puuttua.
”Muutama vuosi sitten toteutetulla Vetoa ja voimaa-hankkeella yritettiin vaikuttaa kuppikuntaisuuden vähentämiseksi. Olen myös yrittänyt selvittää palokunnissa näitä ongelmia, mutta kun kysymys on ihmisten välisestä toiminnasta, tällainenkin valitettavasti tulee kuvaan mukaan. Haluamme kuitenkin antaa suuntaviitat viedä asioita parempaan suuntaan.”
Pelastuslaitoksilta ja niiden johdolta katsotaan saatavan enemmän arvostusta kuin aikaisemmin ja yhteistyökin on parantunut. Sen sijaan ongelmat kulminoituvat yksittäisten pelastusalan viranhaltijoiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Asenneongelmat, huono viestintä ja resurssien ontuva käyttö koetaan ongelmina. Yksittäisten henkilöiden asenneongelmat ovat kyselyssä kasvaneet lähes kymmenen prosenttia edellisestä barometristä.
Koulutukseen pääsy vie liikaa aikaa
Myös toimintaan liittyvän byrokratian todettiin kasvaneen, liki kymmenen prosenttia. Ari Maskonen selittää tätä hyvinvointialueuudistuksella, jolla on ollut oma vaikutuksensa myös palokuntatoimintaan.
Erityisesti peruskoulutuksen määrää pidetään omalla alueella liian vähäisenä. Koulutuksen sisältö on hyvää ja laadukasta, mutta koulutukseen pääsyä pitää odottaa pitkään. Yli puoli vuotta kurssille pääsyä oli odottanut viidennes vastaajista.
”Koulutuksen järjestäminen vaihtelee alueittain, joissa niitä järjestetään. Jos koulutukseen pääsy vie liikaa aikaa, voidaan lähteä toisen harrastuksen pariin. Suurin pullonkaula onkin kurssille pääsy”, Ari Maskonen tähdentää.
Hän toivoo, että barometrin tuloksia hyödynnetään alueilla ja palokunnissa ja tämäkin olisi yksi tiedolla johtamisen työkaluista.
”Vieraillessani palokunnissa otan barometrin tietoja esille ja kannustan hyödyntämään niitä myös yhteistyöneuvotteluissa pelastuslaitosten kanssa.”
Ari Maskonen muistuttaa, että hiertävistä asioista huolimatta merkittävä osa vastaajista on tyytyväisiä palokuntatoimintaan ja siihen vaikuttavaan toimintaympäristöön.
Vastaajia oli 1586. Eniten vastaajia oli Varsinais-Suomesta. Kaikista vastaajista miehiä oli yli 81 prosenttia, mutta naisten osuus oli noussut parilla prosentilla edellisestä kyselystä. Nuorisotoimintaan osallistuvien osuus vastaajista oli myös noussut edellisestä kyselystä, peräti lähes seitsemän prosenttia.
Teksti: Esa Aalto Kuva: Pelastustiedon arkisto
