Pelastusopistolla on tutkittu monessa hankkeessa altistumista ja erilaisia sammutusmenetelmiä. Aina ei tarvita savusukellusta. Savusukelluksen ja fyysisen toimintakyvyn vaatimukset koskevat niin ammattipalomiehiä kuin sopimuspalokuntalaisia.
Pelastustoimen henkilöstövajetta ei voida korjata vaarantamalla pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön työturvallisuutta. Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) painottaa vastauksessaan kansanedustaja Paula Werningin (sd.) tekemään kirjalliseen kysymykseen sopimuspalokuntahenkilöstön vaatimuksien kiristämisestä myös, että pelastustoiminnassa tarvitaan erilaisilla fyysisillä toimintakyvyillä ja osaamisilla olevia henkilöitä. Työturvallisuuslain mukaisesti työnantajalla on vastuu huolehtia, että henkilöstöllä on heidän tehtävänsä mukainen kelpoisuus. Vastuu osaamisen ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä on työnantajan lisäksi myös pelastustyöntekijöillä. Ministeri huomauttaa myös, että turvallinen pelastustoiminta on kaikkien pelastustoimintaan osallistuvien oikeus.
Ministeri mainitsee myös kirjaukset hallitusohjelmassa, jossa tuodaan esille sopimuspalokuntien merkitys pelastustoiminnan palvelujen tuottajana ja halutaan parantaa pelastustoimen työturvallisuutta. Myös sopimuspalokuntien asema ja toimintakyky luvataan turvata. Hallitus käynnistääkin kansallisen hankkeen pelastusalan työturvallisuuden parantamiseksi. Tämä hanke toteutetaan yhteistyössä hyvän työn ohjelman kanssa.
Paula Werningin kirjallisessa kysymyksessä haluttiin tietää, millaisten konkreettisesti tapahtuneiden onnettomuuksien arviointiin kiristetyt kuntovaatimukset perustuvat. Kansanedustaja tiedusteli myös, millä tavalla kiristyneiden vaatimusten on arvioitu vaikuttavan pelastushenkilöstön saatavuuteen ja kansalaisten saamiin kiireellisiin palveluihin koko valtakunnan alueella sekä miten kiristyksien mahdollisesti aiheuttamaa resurssivajetta on seurattu ja tarvittaessa ryhdytty välittömästi paikkaamaan.
Lisäksi hän kysyi millä tavalla sisäministeriö käytännössä ohjaa ja valvoo sopimushenkilöstön koulutuksen riittävyyttä laadullisesti ja etenkin määrällisesti siten, että uusia käytännön tehtäviin nähden riittävästi koulutettuja sopimuspalokuntalaisia saadaan lisää vähintään yhtä paljon kuin sopimuspalokuntalaisten luontainen poistuma vie resursseja vie.
Myös sitä Werning kysyi, onko sisäministeriö kokonaisvaltaisen vaikutusanalyysin kautta arvioinut, miten sopimushenkilöstön pitenevä kurssitus vaikuttaa opetushenkilöstön saatavuuteen ja koulutuskustannuksiin ottaen vielä huomioon, että koulutettavan aikakaan ei ole yhteiskunnassa täysin ilmainen.
Kansanedustaja tiedusteli lopuksi onko arvioitu, miten korkeampi koulutustasovaatimus vaikuttaa yhtäältä sopimushenkilöstön määrään ja toisaalta kansalaisten kiireellisen avun nopeaan saatavuuteen ja parempaan työtulokseen koko valtakunnan alueella.
Lainsäädäntö vaatii
Sisäministeri Mari Rantasen vastauksessa tuotiin esille paitsi lainsäädännön vaatimukset toiminnan järjestämisessä, myös se, että hyvinvointialueet vastaavat nyt pelastustoimen järjestämisestä ja ne voivat hankkia pelastuslain mukaisia tehtäviä hyvinvointialuetoimintaa säätelevän lain mukaan myös sopimuspalokunnilta.
Ministeri muistutti, että Pelastusopisto vastaa lain mukaan myös sivutoimisten ja sopimuspalokuntalaisten kouluttamisesta. Pelastusopisto on kehittänyt sopimushenkilöstön opetussuunnitelmia ja kurssien sisältöä. Opetussuunnitelmien ja kurssien kehittämistä tehdään muun muassa toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin vastaamiseksi.
Rantanen korosti myös, että pelastustoiminnan aikaista työn tekemistä ohjaavat useat lait ja asetukset. Keskeisimpinä työturvallisuuslaki ja pelastuslaki.
Ministeri toteaa vastauksessaan, että sisäministeriö toteuttaa pelastuslain mukaista ohjaustehtäväänsä muun muassa antamalla pelastustoimintaa ohjaavia ohjeita. Ohjeita on laadittu pelastustoimen tehtävillä tapahtuvan toiminnan yhdenmukaistamiseksi, työturvallisuuden edistämiseksi ja toimintaa ohjaavien säädösten soveltamiseksi. Ohjeiden päivityksessä on pyritty huomioimaan säädöksiin tulleiden muutosten lisäksi muun muassa pelastustoiminnassa käytettyjen tekniikoiden ja taktiikoiden kehittämisessä saatu uusin tieto. Ohjeiden päivityksen yhteydessä on myös analysoitu pelastushenkilöstölle tapahtuneista työtapaturmista ja vaaratilanteista saatuja tietoja. Ohjeiden yhtenä keskeisenä tavoitteena on ministerin mukaan parantaa pelastustoiminnan tehtävissä työskentelevien työturvallisuutta. Sisäministeriön ohjeiden laadinta ja ohjeiden päivittäminen on toteutettu yhteistyössä työhön kulloinkin asetetun työryhmän kanssa. Työryhmiin on pyritty kutsumaan myös sopimuspalokuntien edustus, kuten on menetelty esimerkiksi pelastustoimen sukellus- ja pintapelastustoiminnan ohjetta laadittaessa.
Vaatimuksia ei ole kiristetty
Sisäministerin vastauksessa painotetaan myös, että viimeisimmin päivitetyissä pelastustoimintaa ohjaavissa sisäministeriön ohjeissa toimintakykyvaatimuksia ei ole kiristetty. Ohjeisiin kirjattujen vaativien pelastustoiminnan tehtävien fyysiset toimintakykyvaatimukset ovat pysyneet ennallaan ja niiden määrittelyssä on hyödynnetty tutkimuksissa saatua tietoa ja asiantuntija-arvioita.
Sisäministeriö laatii järjestämislain mukaisesti vuosittain selvityksen pelastustoimen palvelujen toteutumisesta ja rahoituksen riittävyydestä. Tässä selvityksessä arvioidaan myös pelastustoimen sopimushenkilöstön saatavuutta ja riittävyyttä.
Teksti: Esa Aalto Kuva: Kimmo Kaisto
