Sopimuspalokuntien merkitys Suomen kokonaisturvallisuuden kannalta on merkittävä.
Valtaosa palokuntalaisista pystyy osallistumaan hälytyksiin työajallaan vain silloin tällöin. Tilannetta voisi helpottaa taloudellisella tuella.
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön toteuttama Vapaaehtoisten ja viranomaisten yhteistyö -kysely puoltaa aikaisempien tutkimusten tuloksia. Kyselyn tuloksista käy ilmi, että puolet vastaajista pystyisi osallistumaan vapaaehtoistoimintaan paremmin, jos työelämä ja opinnot olisi helpompi sovittaa yhteen palokuntaharrastuksen kanssa.
Yksi suurimmista työelämän ja harrastuksen yhteensovittamisen ongelmista on se, että moni vastaajista ei pääse lähtemään hälytystehtävälle kesken työpäivän. Valtaosa kertoi, että pystyy osallistumaan hälytyksiin työajallaan vain silloin tällöin, harvoin tai erittäin harvoin. Vain joka kymmenes pystyy osallistumaan hälytystehtäville erittäin usein työajallaan. Sen sijaan käytännössä kaikki vastaajat kertoivat pystyvänsä osallistumaan usein tai erittäin usein hälytystehtäville vapaa-ajallaan. Ilmeni myös, että vuorotyöntekijöillä ja yrittäjillä ei ole mahdollisuuksia hankkia sijaista hälytystehtävien vaatiessa nopeaa reagointia.
Sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta hälytystehtäville osallistumisen este liittyy rahaan. Vaikka palokuntalainen voi saada hälytyskorvauksia, se ei aina riitä kattamaan siviilityön palkanmenetystä. Työnantaja voi pidättää palkan kokonaan tai menetetyt työtunnit pitää tehdä sisään myöhemmin – se pidentää seuraavia työpäiviä ja kuormittaa palokuntatoimintaa ja työtä yhdistävää henkilöä.
Kyselystä kävi ilmi, että palokuntatoiminta yhdistettynä työelämän vaatimuksiin on kuormittavaa, vaikka valtaosa kyselyyn vastanneista koki hälytystehtäviä olevan sopivasti. Hälytysten ohella palokuntatoimintaan liittyy kuitenkin paljon harjoituksia, koulutuksia, hallinnollista työtä ja kalustonhuoltoa, mikä todennäköisesti selittää kuormittumista.
Teksti: Vilma Ristikangas ja Kaisa Eskelinen
Kuva: SPEK
Lue koko juttu Pelastustiedosta 2/2022.
