Miehistöautojen varkauksista ja paloasemien murroista on viime vuosien aikana uutisoitu useasti. Millaista vahinkoa onkaan mahdollista aiheuttaa, jos varkaiden mukaan lähteekin 18-tonninen sammutusauto.
Paloasemat ja erityisesti sopimuspalokuntien paloasemat ovat yleisesti olleet paikkoja, joiden palo- ja rikosturvallisuuteen ei ole panostettu kovinkaan merkittävästi. Parhaimmillaan paloaseman oven vieressä on ollut kotelo, jonka lasin rikkomalla on saanut avaimen asemalle, jos hälytyksen tullessa avainta ei olisi sattunut mukaan. Aikoinaan tämä oli enemmänkin sääntö kuin poikkeus, ainakin maaseudulla. Toimitilaturvallisuus on nykyään välttämätöntä ottaa osaksi päivittäistä elämää myös pelastustoimessa. Se on toteutettava pienimmälläkin sopimuspalokunnan paloasemalla ja oltava osa uudishankkeita jo suunnitteluvaiheessa. Myöskään avaimia ei enää pidetä laatikoissa.
Erityisesti vanhemmilta paloasemilta puuttuvat palohälyttimet ja paloilmoitinjärjestelmät. Meillä on Suomessa lukematon määrä sellaisia paloasemia, joiden tallissa seisoo kaikkien akkukäyttöisten laitteiden kyllästämä sammutusauto johdon päässä latauksessa, ja vieressä vielä säiliöauto ja muut tukiyksiköt rinta rinnan odottamassa joko hälytystä, tai yhteistä tuhoa. Samaiseen paloasemarakennukseen on yleisesti säilötty sammutusvarusteet, parhaimmillaan koko palokunnan historia ja arkisto, kirjanpito ja kaikkien osastojen toimintaan liittyvä tarpeisto. Tämän omaisuuden rahallinen arvo on mittava, sadoista tuhansista euroista jopa miljooniin euroihin. Kaikki tämä omaisuus seisoo valtaosan vuodesta ja vuorokaudesta yksin ilman minkäänlaista valvontaa oman onnensa nojassa. Kuulostaa melkoiselta uhkapeliltä, onko meillä turvallisuustoimijoina ja esimerkin näyttäjinä varaa siihen?
Turvallisuus on syytä ottaa vakavasti niin sopimuspalokunnissa kuin pelastuslaitoksilla. Yksikään paloasema ei saa palaa, eikä yhdeltäkään paloasemalta pitäisi pystyä varastamaan kalustoa tai omaisuutta, millä pystytään tekemään vahinkoa jollekin kolmannelle osapuolelle. Palokunnissa ja pelastuslaitoksissa on ryhdyttävä aktiivisesti ja laaja-alaisesti pohtimaan tilaturvallisuutta samalla tavalla kuin muut turvallisuusviranomaiset ovat tehneet.
Ensinnäkin on suojattava ihmiset ja omaisuus, mutta samalla tavalla myös tieto ja maine. Tietoturvallisuuskaan ei voi olla irrallinen osa toimintaa, joka liimataan paloasemalla vain peke-, tai tuve-koneen kylkeen. Myös seinien tulee suojata tietoa ja tietojärjestelmiä. Toimitilaturvallisuutta ei voida katsoa erillisten asioiden kautta, vaan kokonaisuutena, jossa eri elementit suojaavat toisiaan. Esimerkiksi Virve-päätelaitteen käyttö on ohjeistettu tarkasti. Käyttäjien tulee kantaa laitetta julkisella paikalla huolellisesti ja radioliikenne ei saa kuulua ulkopuolisille, mutta miten me suojaamme päätelaitteet, käyttöliittymät ja laitteiden antamat tiedot paloasemilla?
Turvallisuuskulttuuri
Turvallisuuskulttuuri tarkoittaa yksilön ja ryhmän arvoja, asenteita, käsityksiä ja käyttäytymistä. Turvallisuuskulttuuri määrittelee suhtautumisen ja sitoutumisen turvallisuuteen ja sen johtamiseen. Jos turvallisuuskulttuuri on heikolla tasolla, kaikki muut turvallisuuden kehitystoimenpiteet ovat turhia, eikä toiminta kehity haluttuun suuntaan. Turvallisuuskulttuurin taso myös määrittää sen, miten hyvin turvallisuuden toimenpiteet ylipäätään toimivat. Toimiva turvallisuuskulttuuri luo pohjan kaikkien turvallisuutta parantavien toimenpiteiden onnistumiselle.
Riskien kartoitus ja arviointi
Kriittinen ja ennakkoluuloton asenne on hyvä riskien tunnistamisen lähtökohta. Riskejä voidaan hallita sen jälkeen, kun ne on tunnistettu ja arvioitu. Riskin suuruus määritellään seurausten vakavuuden ja todennäköisyyden perusteella, eli mitä vakavampi seuraus ja todennäköisempi tapahtuma, sitä suurempi riski.
Riskien luokittelussa käytetään yleisesti neljää pääluokkaa
- Strategiset riskit, eli strategiaan, toimintaympäristöön, johtamisjärjestelmään, maineeseen ja arvoihin liittyvät riskit
- Operatiiviset riskit, eli henkilöstöön, toimitiloihin, työvälineisiin, tiedonhallintaan ja tietoturvaan liittyvät riskit
- Taloudelliset riskit, eli rahoitukseen, omaisuuteen, budjetointiin ja talouden suunnitteluun liittyvät riskit
- Vahinkoriskit, eli toimitilaturvallisuuteen, laitteisiin, koneisiin, työsuojeluun ja työturvallisuuteen liittyvät riskit.
Riskienhallintaprosessi
Riskikartoitus
potentiaaliset riskit
Riskianalyysi
riskien kattavuus
riskien todennäköisyys
nykyinen riskitaso
riskien syyt
riskien seuraukset
tavoiteltu riskitaso
Toimenpide-ehdotukset
ehdotukset riskien pienentämiseksi
ehdotukset riskien ehkäisemiseksi
Riskienhallinta
sovitut riskienhallintatoimenpiteet
vastuuhenkilöt toimenpiteille
toimenpiteiden toteuttamisaikataulu
riskienhallinnan seuranta
hallintatoimenpiteiden seuranta tietoturvallisuuden vuosikellon mukaisesti 1-4 kertaa vuodessa
tarvittaessa uudelleenarviointi
Finanssialan turvallisuusohjeet
Finanssiala ry edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä ja tuottaa runsaasti erityyppisiä turvallisuusohjeita yritysten ja yhteisöjen toiminnan tueksi. Finanssiala luetteloi eurooppalaisten ja kansallisten standardien mukaisia palo-, murto- ja vuotovahinkojen vahingontorjuntaan liittyviä tuotteita sekä näitä suunnittelevia tai asentavia liikkeitä. Finanssiala asettaa teknisiä turvallisuusjärjestelmiä suunnittelevalle tai niitä asentavalle liikkeelle vaatimuksia. Vaatimukset koskevat turvallisuusjärjestelmiin liittyviä palveluita tarjoavia liikkeitä. Vaatimuksilla varmistetaan järjestelmien hyvälaatuinen suunnittelu, asennus, ylläpito ja huolto sekä muut järjestelmiin liittyvät palvelut.
Finanssialan -sivustolla käsitellään laajasti palo-, murto- ja vuotovahinkoihin liittyviä turvallisuusohjeita sekä rakenteellisen murtosuojauksen vaatimuksia. Laajan ohjemateriaalin avulla ja hyvin hoidetun riskienhallintaprosessin jälkeen pystytään määrittelemään paloasemakohtaisesti turvallisuuden tavoitetaso, joka on yhtä kuin tehokas tieto- ja toimitilaturvallisuusmalli.
Kiinteistö- ja toimitilaturvallisuus, EK:n yritysturvallisuusmalli
Yrityksen toimipaikkojen ja -tilojen riskiarvioon perustuva kustannustehokas suojaaminen perustuu kehäajatteluun. Tavoitteena on turvata häiriötön työskentely ja estää yritykselle arvokkaan tiedon tai materiaalin anastaminen.
Osa-alueiden keskeinen sisältö
toimitilaturvallisuusluokitus ja luokituksen mukainen suojaus
rakenteellinen turvallisuus
avainhallinta, lukitus
aidat, portit, valaistus
rakenteellinen murtosuojaus
kassa-, turva-, paloturvakaapit
arvosäilytysyksiköt
turvallisuusrakenteet
kiinteistötekniikka
turvallisuusvalvonta
tekninen turvallisuusvalvonta
henkilöstön, vieraiden ja ajoneuvojen ohjaus
vartiointi ja valvomotoiminta
kokousten ja neuvottelujen turvallisuus
sopimushallinta ja ulkoistaminen
ylläpito ja huoltosopimukset, tarkastukset
Ensisijaiset ja jatkotoimenpiteet
Jokaisella paloasemalla pitäisi kartoittaa riskit ja tehdä riskianalyysi. Sen jälkeen tehdään toimenpide-ehdotukset riittävän turvallisuustason saavuttamiseksi. Tilaturvallisuuden tavoitetasona voidaan pitää paloaseman suojaamista palo- ja rikosilmoitinlaittein. Tietoturvallisuuden osalta laitteita suojataan siten, että niiden antama informaatio ei joudu ulkopuolisten haltuun tai nähtäväksi. Yhtenä tärkeänä asiana on myös tilojen määrittely julkisiin ja ei julkisiin alueisiin. Myös lukitus on syytä päivittää sellaiseen järjestelmään, joka ei ole patenttivapaasti kopioitavissa.
Jatkotoimenpiteinä voisi olla turvallisuussuunnittelun tehostaminen ja paloasemaympäristön suojaaminen ulkoisia uhkia vastaan. Esimerkiksi ulkoalueiden valaistusta lisäämällä, rakentamalla aitoja ja portteja sekä lisäämällä kiinteistötekniikkaa ja kameravalvontaa. Myös toimivaan turvallisuuskulttuurin tulee panostaa. Vaikka palokuntalaisille turvallisuus on luonnollinen asia, liittyy se usein enemmän safetyyn kuin securityyn. Eli tunnemme ohjeet ja määräykset, mutta emme välttämättä ajattele asioita fyysisen turvallisuuden kautta.
Turvallisuustekniikan rahoituksesta paloasemilla kannattaa hakea tukea myös Palosuojelurahastosta. Tukiprosenttien korotuksen vuoksi PSR:n avustus voi nykyisellään kattaa jopa 50 prosenttia kuluista, jolloin omavastuuosuus on hyvinkin maltillinen.
Turvallisuustoiminnan keskeiset standardit:
ISO31000 Riskienhallinta
ISO27001 Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmä
KATAKRI – Kansallinen turvallisuusauditointikriteeristö
Teksti: Marko Viljanen
Kirjoittaja toimii turvallisuusasiantuntijana valtion erityistehtäväyhtiö Fintraffic Tie Oy:ssä, sekä palokunnan koulutus- ja varapäällikkönä Varsinais-Suomessa.
