Markku Leinoselle (toinen vas.) vuoden sopimuspalokunnan päällikkö -tunnustuksen antoivat Suomen Palopäällystöliiton vapaaehtoistoimintajaoston varapuheenjohtaja Tommi Virtanen (vas.) sekä toiminnanjohtaja Ari Keijonen ja liiton puheenjohtaja Jari Sainio.
Markku Leinosella on takanaan yli 50 vuoden ura palokuntatoiminnassa ja yli 40 vuotta palokunnan päällystötehtävissä. Suomen Palopäällystöliitto antoi hänelle vuoden sopimuspalokunnan päällikkö -tunnustuksen.
”Hommia en ole tehnyt sen takia, että tulisin palkituksi, vaan että vapaaehtoinen palokuntatoiminta eläisi ja voisi hyvin myös tulevaisuudessa. Lähtökohtana on ollut oman palokunnan kehittäminen ja sitä kautta alueellisen ja valtakunnallisen palokuntatoiminnan kehittäminen. Lämmittää toki mieltä, että joku muu huomioi jonkin muun perusteen kuin sen, että on ollut vuosikymmeniä mukana toiminnassa. Eli ne tulokset, minkä puolesta on halunnut hommia tehdä”, Anjalan VPK:n kasvatti ja vaikuttaja sanoo.
Pitkän linjan palokuntalainen on tyytyväinen siihen, että VPK-toiminta on saanut tunnustetun sijan myös päättäjiltä.
”Sopimuspalokuntatoiminnan voi sanoa olevan voimissaan, koska ensimmäistä kertaa siitä on kiinnostuttu jopa hallitusohjelmatasolla asti.”
Vanhanaikainen saatava nykyaikaiseksi
Vapaaehtoisen palokuntatoiminnan kehittämisessä hän näkee olevan enemmän haasteita.
”Toimintaa pitäisi saada nykyaikaistettua. Edelleen VPK:n organisaatio rakentuu hälytys-, nais-, nuoriso- ja veteraaniosastoihin. Tätä pitäisi uudistaa. Olisi esimerkiksi pelastustoimintaan keskittyvä toiminta sekä harrastustoimintaan ja toiminnan jatkuvuuteen perustuvat toiminnot.”
Myös naisten aseman tunnustaminen tasavertaisina miesten kanssa pitäisi saada kuntoon sopimuspalokuntatoiminnassa.
”Naiset pitää nähdä tasavertaisina toimijoina hälytysosastoissa. Ikävä kyllä, monissa palokunnissa naisia ei hyväksytä mukaan hälytysosastoihin. Sanotaan, ettei se ole ”akkojen” hommaa. Sellainen ajattelutapa ei kuulu nykypäivään.”
”Myös nuorisotoiminnassa pitäisi miettiä toimintaa uudella tavalla. Nyt 7-15-vuotiaat laitetaan samaan koulutusryhmään eikä se silloin tee kaikille toimintaa mielenkiintoiseksi.”
”Kun näin toimimme, ei pidä valittaa, miksi emme saa nuoria ja naisia mukaan toimintaan.”
”Myös naiset hakevat vastinetta harrastukselleen toiminnallisuudesta. Kaikki hälytysosaston tehtävät eivät edellytä raakaa fyysistä voimaa. Yhtä lailla nainen voi toimia esimerkiksi autonkuljettajana tai antamassa ensiapua. Kaikille löytyy tehtävää, kun ollaan se valmiit hyväksymään.”
Vanhanaikainen VPK-toiminta tarvitsee Markku Leinosen mielestä uudistamista.
Budjettivaroista rahat
Hänen mielestään on hyvä, että sopimuspalokuntalaisten koulutus siirtyy Pelastusopistoon.
”Koulutusuudistusta on ajettu vuosia. Valtakunnallisen oppilaitoksen huolehtiessa koulutuksesta voidaan paremmin huomioida alan koulutuskehitys myös ammattikoulutuksen uudistamisen myötä ja koulutuspaketeissa voidaan huomioida paremmin myös sopimuspalokuntalaisten koulutus.”
”Käytännön toteutus jää tulevaisuudessa ratkaistavaksi. Sopiiko opisto koulutuksesta suoraan esimerkiksi alueliittojen kanssa vai koordinoiko keskusjärjestö sitä.”
Markku Leinosen mielestä olisi välttämätöntä, että budjettivaroista saataisiin riittävät resurssit myös sopimuspalokuntalaisten koulutukseen.
”Ettei se perustuisi pelkästään Palosuojelurahaston harkinnanvaraisiin päätöksiin. Sitä varten pitäisi olla kokonaisrahoitusmalli.”
Teksti: Esa Aalto Kuvat: Kimmo Kaisto
