Pelastustoimi 18.2.2020

Teknologia valtaa pelastustoimen

Kolmenkymmenen vuoden päästä teknologia on ottanut haltuunsa kaiken operatiivisen pelastustoiminnan. Samalla ala on monimuotoistunut, sillä raa’an lihasvoiman ohelle on tarvittu yhä erikoistuneempaa tietoteknistä osaamista, ja toisaalta erilaiset apuvälineet kompensoivat fyysistä suorituskykyä.

Perinteiset tulipalo- ja tieliikenneonnettomuustehtävät ovat vähentyneet, ja tilalle on tullut ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia tehtäviä.

”Kolmekymmentä vuotta on pitkä aika ihmiselle, mutta lyhyt aika pelastustoimen kehitykselle”, naurahtaa Pohjois-Karjalan pelastusjohtaja Markus Viitaniemi.

Viitaniemi uskoo silti siihen, että 30 vuodessa teknologia ja digitalisaatio läpäisee myös pelastustoimen. Hän toivoo 2050-luvulle teknologista innovaatiota, joka mullistaisi alan sammutustekniikan.

Viitaniemi ounastelee, että teknologinen kehitys vähentää onnettomuuksia. Älytekniikka hillitsee tulipaloja rakennuksissa, liikenteessä automatiikka korjaa inhimillisiä virheitä. Toisaalta ilmastonmuutos tuo mukanaan sään ääri-ilmiöitä. Lisäksi se lisää ilmastopakolaisuutta ja terrorismin uhkaa. Teknologian kehitys tuo myös hybridiuhkia.

Pelastusalan henkilöstön fyysiset ominaisuudet eivät myöskään korostuisi samalla tavalla kuin nykyisin, vaan työn kulmakivi olisi teknisten laitteiden hallitseminen.

Tulipalo kova ympäristö robotille

Pelastusopiston erikoistutkija Marko Hassinen uskoo, että vuonna 2050 tehtävillä käytetään lukuisia teknisiä innovaatioita. Vaihtoehtoiset energiamuodot liikenteessä ovat lisääntyneet, ja tieliikenneonnettomuuksissa ajoneuvon käyttövoima selviääkin heti hahmontunnistuksen avulla. Lisätty todellisuus palvelee myös pelastajia. Kolaroinutta ajoneuvoa AR-lasien läpi katsoessa pelastaja näkisi heti, mistä sitä on vaikkapa turvallisinta leikata.

Fyysisesti pelastajien avuksi tulevat eksoskeletonit, päälle puettavat ulkoiset tukirangat. Ne lisäävät lihasvoimaa, ja pelastajan on helpompi operoida esimerkiksi tieliikenneonnettomuuden raivaamisessa tai painavien hydraulisten työvälineiden kanssa.

Hassinen uskoo, että dronet eivät tulevaisuudessa tarvitse lentäjää. Niihin ohjelmoidaan ennalta se, mitä niiden halutaan tekevän, esimerkiksi lentävän kuvaamaan palavaa rakennusta. Tulipalot taas pystytään sammuttamaan useimmiten robottien avulla tai rakennuksen ulkopuolelta.

Lue lisää Pelastustiedon numerosta 1/2020.

Teksti: Kaisu Puranen

Palomiehen kuva: Teemu Heikkilä. Kuvankäsittely: Petri Vanhanen