Kuluva kesä Keravan hätäkeskuksessa on sujunut ilman isoja ruuhkatilanteita, mutta helteet lisäävät aina hätäpuheluja, kuvailee vuoromestari Outi Kontinen.
Alkukesä Keravan hätäkeskuksessa on ollut rauhallisempi kuin aiempina vuosina.
”Ei tässä työttömiksi olla jääty, mutta välillä tulee seesteisempiä hetkiä ja välillä puhelin soi ryppäinä”, Keravan hätäkeskuksen vuoromestari Outi Kontinen kertoo.
Tänä kesänä ensimmäinen helle tuli aiemmin kuin aiempina kesinä, ja sen jälkeen säilynyt pitkä lämmin jakso on todennäköisesti tasoittanut puhelujen kuormahuippuja.
”Kesä on ollut tasapaksu, mitään järjetöntä ruuhkaa ei ole syntynyt ja yleinen pössis salissa on hyvä”, Kontinen kuvailee Keravan tilannetta.
Helle lisää puheluja
Hellejaksoilla puheluiden määrä kuitenkin lisääntyy. Piikki on näkynyt tänäkin kesänä, vaikka puheluiden kuorma on muutoin pysynyt maltillisena. Ensihelteet saatiin normaalia aiemmin ja puhelut kääntyivät kiivaaseen nousuun.
”Puhelut ovat kuin UV-indeksi, kun helle alkaa, ne lisääntyvät. Täräys tuli toukokuussa. Luultiin, että nyt ollaan helisemässä mutta sitten se tasoittui”, koko maan tilannetta tarkkailevan Hätäkeskuslaitoksen johtokeskuksen päällikkö Lasse Matilainen muotoilee.
Hätäpuhelupiikki taittui kesäkuuhun tultaessa, minkä jälkeen puheluiden määrä on muokkautunut tasaiseksi ja aiempia vuosia matalammaksi.
Kesäyössä soi pitempään
Kesäyössä hätäkeskuksen puhelimet rallattavat aamukuuteen asti, kun talvella soittelu rauhoittuu pari tuntia aiemmin.
”Keravan hätäkeskuksen alueella tämän kesän tehtävissä ovat näyttäytyneet maastopalot, tuhopoltot, väsähtänet ikäihmiset sekä väkivalta”, Outi Kontinen luettelee.
Tehtävälajeissa koko maan tilastokärki muodostuu ensihoidossa muista sairastumisista, kaatumisista, rintakivuista ja hengitysvaikeuksista. Pelastuspuolen kärjen muodostavat automaattihälytykset, pienet tieliikenneonnettomuudet, pienet rakennuspalot ja pienet vahingontorjuntatehtävät. Edellä mainittuja tehtävälajeja tarkasteltaessa ensihoidon tehtäviä on pelastustoimen tehtäviin verrattuna noin kymmenen kertaa enemmän.
Laman uhka vaikuttaa
Lasse Matilainen arvelee laman uhan vaikuttavan yleisesti puhelumääriä pienentävästi. Yleinen taloustilanne on heikentynyt, mikä vähentää ihmisten menohaluja, jolloin myös sattuu vähemmän asioita, minkä takia soitetaan hätänumeroon.
Samalla kun puhelut koko maassa ovat vähentyneet, myös niistä välitetyt tehtävät ovat vähentyneet. Soittojen määrä ei yksin selitä tehtävien vähenemistä, vaan siihen saattaa olla vaikutuksensa myös hätäkeskuspäivystäjien uudella harkintavaltaa lisäävällä tavalla käsitellä ensihoitotehtäviä. Uuden ohjeen myötä ensihoidon puhelunkäsittelyajat ovat pidentyneet mutta samalla ensihoidolle välitetyt tehtävät ovat vähentyneet 40 000 tehtävällä alku vuoden aikana.
”Uudistus on ollut haluttu ja sillä on ollut myönteinen vaikutus salitoimintaan. Taitaa jopa olla, että jokunen irtisanoutunut päivystäjä on tullut takaisin töihin”, Outi Kontinen sanoo.
Verkottunut hätäkeskus
Hätäkeskukset paikkaavat tarvittaessa toisiaan. Jos jokin keskus ruuhkautuu tai sen toiminta keskeytyy, voidaan kyseisen alueen puheluita ottaa vastaan muissa keskuksissa. Normaalissa ruuhkatilanteessa soittaja odottaa puhelun siirtymistä toiseen hätäkeskukseen 20 sekuntia.
”Tämä on sen takia, että jos alueella on paikallinen onnettomuus, vaikkapa kolari, joka poikii useita soittoja, niin ne voitaisiin hoitaa omassa hätäkeskuksessa”, Matilainen sanoo.
Hätäkeskuksen johtokeskus pystyy tarvittaessa säätämään puhelun siirtoviivettä tai poistamaan sen kokonaan. Noin kymmenen prosenttia hätäpuheluista hoidetaan muissa kuin alueen omassa hätäkeskuksessa.
Päivystäjäpula päällä
Muihin paitsi Kuopion hätäkeskukseen tarvitaan lisää hätäkeskuspäivystäjiä. Pahin tilanne on Vaasassa, mutta Keravallekin tarvittaisiin 20 uutta päivystäjää.
”Jatkuvaan vahvuuteen se täyttäisi 1-2 päivystyspöytää. Erityisen iso apu siitä olisi lomakausina”, Keravan hätäkeskuksen apulaispäällikkö Kari Koskenmäki arvioi.
Hänen mukaansa maanlaajuista hätäkeskuspäivystäjävajetta ruokkii se, että ammattilaisia koulutetaan vain yhdessä paikassa, Pelastusopistolla Kuopiossa.
”Hakijakunta kurssille painottuu Pohjois-Savossa asuviin henkilöihin, jolloin valmistunut ei välttämättä suostu ottamaan muualta töitä vastaa kuin Kuopiosta.”
Koskenmäki sanookin, että osa valmistuneista ei välttämättä ota ollenkaan alan töitä vastaan, mikä on iso ongelma, sillä kaikkia heitä tarvittaisiin.
”Hätäkeskuspäivystäjiä pitäisi voida kouluttaa paikallisilla kursseilla”, Koskenmäki linjaa.
Myös hallitusohjelma tukee tämän suuntaista ajatusta. Siinä luvataan selvittää säännönmukaisen kaksikielisen hätäkeskuspäivystäjäkurssin järjestämistä osana Helsingin pelastuskoulun kehittämistä. Keravan hätäkeskuksessa odotellaan tämän selvityksen valmistumista innolla. Nykytahdilla vuodessa valmistuu kaksi 24 päivystäjän kurssia.
Teksti ja kuva Marko Partanen
