Hätäkeskusten päivystyssaleihin aletaan kouluttaa lisää päivystäjiä.
Hätäkeskuspäivystäjiä tarvitaan lisää. Henkilöstöpula kuormittaa työntekijöitä ja päivystäjävaje heikentää työhyvinvointia ja työssä jaksamista.
”Hätäkeskuksiin tarvitaan lisää henkilöstöä pikaisella aikataululla. Valtion on osoitettava riittävät resurssit, jotta uusien hätäkeskuspäivystäjien kouluttaminen ja palkkaaminen on mahdollista”, sanoo johtaja Kim Nikula Suomen pelastusalan ammattilaiset SPALista.
”Hätäkeskuspäivystäjien koulutuksessa on jatkossakin hyödynnettävä myös alueellisia kursseja, joista on hyviä kokemuksia”, Nikula jatkaa.
Hätäkeskuslaitoksen johtajana viime keväänä aloittanut Taito Vainio sanoo tuoreimmassa Pelastustiedossa julkaistussa haastattelussa, että päivystäjät uupuvat, kun heitä on liian vähän.
”Taukoja ei ole mahdollista pitää riittävästi. Oma vaikutuksensa on ollut uudella ERICA-järjestelmällä, joka on tuonut mukanaan toiminnan yhdenmukaisuuden myötä laatua, mutta samalla verkottuminen on kuormittanut päivystäjä”, hän toteaa.
Hätäkeskuksiin tarvitaan Taito Vainion mukaan 40 uutta päivystäjää. Erityisesti tarve on etelässä eli Keravan ja Turun hätäkeskuksissa.
”Tämä linkittyy myös koulutukseen. Pelastusopistossa koulutettavat päivystäjät sijoittuvat usein esimerkiksi Kuopioon, jossa päivystäjätilanne onkin hyvä. Vaasassa järjestetyllä kaksikielisellä päivystäjäkoulutuksella saimme rekrytoitua sinne riittävästi väkeä. Tarvitsisimme etelään alueellisen koulutuksen, jolla saisimme tänne riittävästi päivystäjiä.”
Päivystäjiä irtisanoutunut
Hätäkeskuksissa on pitkään ollut henkilöstön rekrytointivaikeuksia, jonka vuoksi hätäkeskuspäivystäjien jaksaminen on ollut koetuksella. Henkilöstöpulaan on osaltaan johtanut päivystäjien irtisanoutuminen.
”Pois lähteneiden motiivit on syytä selvittää tarkasti, tarvittaessa ulkopuolisella avulla. Tämän jälkeen voimavaroja tulee ohjata päivystyssalien työn kehittämiseen henkilöstölähtöisesti. Samaan aikaan pitää huolehtia hätäkeskuslaitoksen sisäisen koulutuksen toimivuudesta ja ajantasaisuudesta”, sanoo puheenjohtaja Kaarina Salomaa Hätäkeskusammattilaisten liitosta.
Jo nyt on tiedossa ratkaisuja, joita päivystäjien työkuormaan ja työvoimapulaan on käytettävissä. Jos päivystäjäkoulutuksen opiskelijavalinnassa painotetaan haastatteluja, voidaan vuorotyöhön sitoutuneet hakijat löytää entistä paremmin. Hätäkeskuksiin on tulossa joustava työvuorosuunnittelu, mutta jo ennen järjestelmän käyttöönottoa voidaan toteuttaa yksilöllisiä päivystäjien työaika- ja työvuorojoustoja.
”Hätäkeskusten verkottunut toimintamalli mahdollistaa sen, että päivystäjällä on mahdollisuus työskennellä fyysisesti toisen alueen hätäkeskuksessa vastatessaan oman alueen hätäpuheluihin. Päivystäjillä on tähän valmiuksia, kykyä ja halua. Myös päivystäjän työstä pois lähteneitä on mahdollista houkutella takaisin uusilla järjestelyillä”, Salomaa sanoo.
Hätäkeskuspäivystäjät toivovat henkilöstön aloitteiden huomioimista ja työnsä arvostamista.
”Työhyvinvoinnin parantamisessa tarvitaan tekoja. Toivomme, että hätäkeskuspäivystäjien työssä jaksamista pystytään jatkossakin hätäkeskuksissa edistämään hyvässä yhteistyössä henkilöstön ja työnantajan kanssa”, Salomaa toteaa.
Teksti: Esa Aalto
Kuva: Kimmo Kaisto
