Valtionhallinto 21.8.2018

”Pelastustoimestamme pidettävä huolta”

Pelastusylijohtaja Esko Koskinen jää eläkkeelle 1. lokakuuta. Virkapukuaika on silloin taakse jäänyttä elämää.

Pelastusylijohtaja Esko Koskinen jää eläkkeelle 1. lokakuuta. Virkapukuaika on silloin taakse jäänyttä elämää.

Pelastuslaitoksia sijoitetaan nyt 18 maakuntaan. Pelastusylijohtaja Esko Koskinen on ehtinyt olla eläkkeellä pari vuotta, kun maakuntien on tämän hetkisen aikataulun mukaan määrä aloittaa vuonna 2021.

Parhaillaan haetaan pelastustoimelle rahoituspohjaa.

”Nyt on varmistettava, että rahoitus riittää tulevaisuudessa. Raamit ovat tiukat”, Koskinen sanoo.

Esko Koskinen sai viime keväänä SPALin myöntämän Turvallinen Suomi -tunnustuksen. Sen luovutti johtaja Kim Nikula.

Maakunnan rahoituksesta tietty määrä tulee pelastustoimeen ja nähtäväksi jää, miten se maakunnassa lopulta asemoituu.

”Pelastustoimen todelliset kustannukset ovat olleet epäselviä. Nyt käydään neuvottelut, joissa rahoitustarpeet selvitetään ja niiden perusteella vaikutetaan valtiovarainministeriöön rahoitustarpeen osalta.”

Sote-uudistuksessa pelastustoimen kannalta Koskinen ei pidä huonona asiana, että entinen kansliapäällikkö on alivaltiosihteerinä keskeisessä roolissa valtiovarainministeriössä sote-maakuntavalmistelussa.

”Olemme kasvattaneet hänet siihen, että myös sisäministeriössä tehdään hyviä asioita”, eläköityvä pelastusylijohtaja hymyilee.

Mutta samaan hengenvetoon Koskinen korostaa, että Ruotsin kesäinen metsäpaloesimerkkikin osaltaan kertoo, että meidän on pidettävä omasta pelastustoimestamme hyvää huolta.

Jaakko Pukkinen (vas.) ja Esko Koskinen työhyvinvointia käsitelleessä seminaarissa Pelastusopistossa, kun toteutettiin ensimmäinen valtakunnallinen pelastuslaitosten työhyvinvointikysely. Toistaiseksi uutta ei ole toteutettu.

Strategia mallillaan

Pelastustoimelle tehtiin pari vuotta sitten yhteinen strategia vuoteen 2025. Se on Koskisen mielestä otettu aikaisempia paremmin haltuun. Onhan se toki tehty myös yhteistyössä kentän kanssa.

Strategiassa on seitsemän kansallista tavoitetta. Miten ne tulevat toteutetuiksi pelastustoimessa?

Pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin perustuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä.

”Meillä on jo olemassa riskianalyysit ja niistä muodostetaan myös maakunnalliset. Sitä kautta toiminta kehittyy ja strategian tavoite toteutuu”, Koskinen sanoo.

Pelastustoimella on valmius vastata riskeihin omalla toimialallaan.

”Tähän asti kunnat ja tulevaisuudessa maakunnat mitoittavat pelastuslaitoksen voimavarat ja näin se pystyy vastaamaan oman maakuntansa riskeistä ja tarvittaessa saa apua muualta.”

Pelastustoimi on siviilivalmiuden vahva yhteensovittaja ja luotettu yhteistyökumppani.

”Nyt otetaan pelastustoimessa vahva rooli varautumisessa, niin sisäministeriö valtionhallinnossa kuin pelastuslaitokset maakunnissa.”

Palvelut on järjestetty laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja yhdenmukaisesti.

”Pelastuslaitoksilla on vastuu rahoittajilleen, että laatu on hyvää ja kustannukset läpinäkyviä. Kustannustehokkuudesta pitää huolehtia ja miten se toteutetaan, on laitosten vastuulla oleva asia.”

Jokainen on tietoinen ja kantaa vastuunsa omasta ja yhteisönsä turvallisuudesta sekä ympäröivästä turvallisuudesta.

”Kansalaisten turvallisuusviestintään on saatava mukaan myös järjestöt, SPEK etunenässä. Senkin hyvää toteuttamista on mietittävä alalla yhteisvoimin.”

Pelastustoimi kehittää aktiivisesti toimintatapoja.

”Tämä vaatii voimavaroja. Sitä tehdään jo nyt ja yksi sellaisista on muun muassa täydentävien sammutusmenetelmien kehittäminen, jossa palomestari Arto Latvala on ollut aktiivinen.”

Henkilöstö voi hyvin.

”Tästä on pelastuslaitoksissa pidettävä huolta. Ministeriö ei voi määrätä sitä.”

Luottamus on säilytettävä

Pelastusylijohtajan virassakin Esko Koskinen ehti pitää monta juhlapuhetta. Tässä ollaan Tammisalon VPK:n 75-vuotisjuhlassa vuonna 2015.

Esko Koskisen mielestä kaikki tavoitteet ovat hyviä. Entä millaisena eläköityvä pelastusylijohtaja näkee pelastustoimen strategian tavoitevuonna 2025.

”Perusasioiltaan varmaankin hyvin samanlainen kuin nyt. Uskon, että osaaminen on lisääntynyt. Pitkässä jatkumossa toivon, että pelastuslaitokset olisivat seitsemän vuoden kuluttua vahvasti mukana siviiliturvallisuuden varautumisen koordinoijana. Puhuttaisiin, tuotaisiin esille ja kannettaisiin huolta oman alueen turvallisuudesta niin, että turvallisuus laajalti toimisi hyvin. Pelastustoimi olisi myös aktiivinen viranomaisyhteistyössä.”

”Tärkeintä on kansalaisten luottamuksen säilyttäminen. Seuraajalleni voisinkin puolileikilläni todeta, että älä anna ainakaan erinomaisten kyselylukujen laskea.”

Esko Koskisen laajempi haastattelu julkaistaan Pelastustieto-lehden numerossa 6/2018, joka ilmestyy 5.9.

Teksti: Esa Aalto Kuvat: Teemu Heikkilä ja Esa Aalto