Hyvinvointialueen tilannekeskus aloittaa huhtikuun alussa Pohjois-Karjalassa. Asiasta kertoo projektiasiantuntija Heikki Kärki.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen yhteinen tilannekeskus on yksi vastaus tulevina vuosina häämöttävään työvoimapulaan, ikäihmisten kasvavaan määrään ja palvelutarpeiden lisääntymiseen. Ne ovat omiaan lisäämään haasteita alueella, jossa on paljon pieniä kuntia ja pitkät välimatkat. Parhaimmillaan yli kymmenen henkilöä suojiinsa kokoava hyvinvointialueen yhteinen tilannekeskus käynnistyy huhtikuun alussa.
”Tilannekeskuksesta pyrimme tarjoamaan asiakaslähtöisiä oikeita palveluita, oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Lisäksi tilannekuva, tiedonkulku ja -laatu sekä työturvallisuus paranevat. Uudet toimintamallit, moniammatillinen yhteistyö ja digitalisaation hyödyntäminen luovat myös kustannustehokkuutta”, projektiasiantuntija Heikki Kärki luettelee.
Laajaa yhteistyötä
Tilat yhteiselle tilannekeskukselle ovat vielä työn alla. Ne valmistuvat Joensuun Noljakan pelastusaseman kylkeen tyhjäksi jääneeseen hätäkeskustilaan. Ensimmäisessä aallossa, huhtikuun alussa tilannekeskuksen miehittävät ensihoidon kenttäjohtaja, päivystävä palomestari, virtuaaliambulanssin hoitaja, kuljetusjärjestelijä ja sosiaali- ja kriisipäivystäjät.
Ikäalueen työntekijä liittyy joukkoon mahdollisesti jo huhtikuussa ja sairaalapalveluiden työntekijä myöhemmin.
Sujuvia päätöksiä
Sosiaali- ja kriisipäivystyksen mukanaolo takaa muun muassa asiakkaan kriisisijoittamisen ja turvallisen kotiuttamisen myös virka-ajan ulkopuolella. Sosiaalityöntekijät tekevät sosiaalihuoltolain mukaiset päätökset yhteistyössä ikäalueen työntekijän kanssa. ”Tällä uudella toimintatavalla voimme osaltamme helpottaa päivystyksen paikkapulaa ja tarjota asiakkaille turvallisen kotiutumisen tarvittavien apujen ja välineiden turvin”, Kärki sanoo.
Digitalisaation lisääminen puolestaan tuo mahdollisuuksia vastata hoiva-asumisen paikkojen koordinointiin ja vapaiden paikkojen havaitsemiseen reaaliaikaisesti.
”Tämä työkalu sujuvoittaa toimintaketjua vähentämällä muun muassa puhelimessa tehtävää työtä”, Kärki sanoo.
Ei jännitä
Heikki Kärkeä ei jännitä, vaikka pitkä kehitystyö on pian ottamassa ensimmäisen käytännön askeleensa. ”Työtä tehdään uudella ryhmityksellä, jolla voimme yhdessä nähdä tilanteet laaja-alaisemmin. Työ hioutuu matkan varrella. Kehitys ei lopu toiminnan käynnistyessä huhtikuun alussa, vaan silloin alamme viemään yhdessä integraatiota käytäntöön.”
Virtuaaliambulanssi hoitaa D-tehtävät
Virtuaaliambulanssin hoitaja tekee D-tehtävien hoidon tarpeen arviointia puhelimessa kello joka päivä aamukahdeksasta iltayhdeksään.
”Iso osa D-tehtävistä tulee tuona aikana. Yöajat ovat rauhallisempia ja silloin D-tehtävät menevät kenttäjohtajan ja yksiköiden ratkaistaviksi”, Kärki sanoo.
Hän uskoo, että uusi järjestelmä säästää paljon ajokilometrejä, vähentää tehtäväsidonnaisuutta ja pitää ensihoidon yksiköitä paremmin saatavilla kiireellisiä tehtäviä varten.
Ensihoidon kenttäjohtaja, päivystävä palomestari sekä sosiaali- ja kriisipäivystys päivystävät tilannekeskuksessa ympäri vuorokauden, muut työntekijät päivystävät lyhemmissä työvuoroissa. Ensihoidon kenttäjohtaja ei poistu tilannekeskuksesta, keikkoja tukemaan lähtee tarvittaessa sairaalalla päivystävä kenttäjohtaja.
Potilaspaikat tilannekeskuksesta
Tavoitteena on, että yhteiseen tilannekeskukseen tulevat ikäalueen ja sairaalapalveluiden työntekijät pitävät yllä tilannekuvaa koko maakunnan hoito- ja hoivalaitospaikoista ja koordinoivat niitä.
”Jatkossa potilas- ja asiakaspaikkajärjestelyjä voitaisiin vapaiden paikkojen puitteissa tehdä jo tilannekeskuksessa myös virka-ajan jälkeen, jolloin säästymme osastojen väliseltä neuvottelulta”, Kärki kertoo.
Pohjois-Karjalan tilannekeskus käynnistyy suunnittelun, palvelumuotoilun ja toimintojen yhteensovittamisen osalta hankerahoituksella, minkä jälkeen jokainen toimija vastaa omista kustannuksistaan.
Teksti Marko Partanen
Kuva Miika Huurinainen
