Valtionhallinto 22.3.2023

Rahoituksen turvaaminen välttämätöntä, koulutusmääristä huolehdittava ja pelastuskoulullekin vilkutetaan vihreää valoa, mutta toteutuvatko lupaukset?

Kuvitus Peter Bange, pohjakuva Kimmo Kaisto.

Kuvitus Peter Bange, pohjakuva Kimmo Kaisto.

Eduskuntavaalit järjestetään 2. huhtikuuta. Ennakkoäänestys alkaa tänään 22. maaliskuuta. Kysyimme eduskunnassa toimivilta puolueilta näkemyksiä muutamiin ajankohtaisiin pelastustoimea koskeviin teemoihin, joista kahdeksan suurinta vastasi. Myös tänään Oulussa alkavilla Palopäällystöpäivillä keskustellaan alan kannalta keskeisistä tulevaisuuteen vaikuttavista teemoista.
Rahoitus on myös pelastustoimen tulevaisuuden kannalta kohtalon kysymys. Sisäministeriön kokoaman pelastustoimen henkilöstö- ja resurssitarpeiden mukaan hyvinvointialueiden pelastuslaitosten kustannusten valtakunnallinen vuosittainen lisäystarve on vuoteen 2030 saakka noin 100 miljoonaa euroa eli 20 prosenttia nykyisestä kustannustasosta.
Puolueet näkevät lähes yksimielisesti tarpeen turvata pelastustoimelle sen tarvitsema rahoitus.
Kokoomuksessa todetaan edellytetyn jo puoleen vaihtoehtobudjetissa, että pelastustoimen rahoitusvajeesta olisi tehty suunnitelma ennen kuin rahoitus siirtyi valtiolle. Silloin vaje oli noin 80 miljoonaa euroa ja nyt vaje on entisestään kasvanut. Koska kokoomus ei vastauksessaan suoraan sano, että sitoutuu lisäämään pelastustoimen lisärahoitusta, pitänee päätellä aikaisempaan esitykseen perustuen, että puolue katsoo rahoitustarvetta myönteisesti.
Ruotsalainen kansanpuolue haluaa taata koko maassa riittävät resurssit sekä pelastus- että hätäkeskustoiminnalle. Turvallisuudesta on huolehdittava ja apua pitää olla aina tarvittaessa saatavilla.
Vihreät pitää myös tärkeänä, että rahoitusvaje paikataan. Pelastustoimen resurssitarve on puolueen mielestä todellinen, ja se koostuu ensisijaisesti päätoimisen henkilöstön ja materiaalisista lisätarpeista. Pelastuspalvelut on jatkossakin pidettävä arjen turvallisuuden lähipalveluna. Rahoitusjärjestelmää tulee jatkossa korjata siten, että se ottaa paremmin huomioon myös erilaiset alueilla esiintyvät riskitekijät. Vihreät kuitenkin huomauttavat, että olemassa oleva rahoitus pitää käyttää järkevästi. Samalla kuitenkin kehutaan pelastustoimea siitä, että toiminnan tehokkuutta on parannettu hyvin.

Vaje hoidettava

Keskusta pitää kiistattomana pelastustoimen rahoitusvajetta ja puolueen mielestä se pitää hoitaa kuntoon. Silti sen mielestä vaikeassa valtiontalouden tilanteessa yksikään puolue ei voi uskottavasti luvata tarkkoja euromääräisiä summia. Puolue muistuttaa tässä yhteydessä myös sopimuspalokuntien merkityksestä harvaan asutussa maassa. Se on joustava ja ketterä voimavara onnettomuustilanteissa ja niiden ehkäisyssä. Hallitusohjelmaneuvotteluiden yksi keskeisimpiä kysymyksiä on tarkastella muun muassa pelastustoimen voimavarojen riittävyyttä, ja sitä kuinka pelastusalalle saadaan riittävästi koulutuspaikkoja sekä kriteerit täyttäviä hakijoita.
Perussuomalaiset puolestaan pitävät keskusjohtoisuutta ongelmana myös pelastustoimessa. Puolueen mielestä pelastuspalvelujen laatua ei analysoida ja raportoida systemaattisesti ja kattavasti. Koska resursseja on niukasti ja tarpeita on paljon, resurssien optimaalinen käyttö on välttämätöntä.

Tärkeä lähipalvelu

Sosialidemokraatit korostavat pelastustoimen merkitystä tärkeänä lähipalveluna ja siksi riskejä vastaavan palvelutason turvaaminen myös tulevaisuudessa edellyttää riittäviä resursseja.
Kristillisdemokraattien mielestä lisäpanostuksia tarvitaan muun muassa pelastustoimen koulutukseen, Pelastusopiston toiminnan turvaamiseen, pelastustoimen valtakunnalliseen johtamiseen ja uusien hyvinvointialueiden ohjaukseen, varautumiseen ja väestönsuojeluun. Pelastustoimen palveluiden pitää vastata riskeihin hyvinvointialueella. Nyt näin ei ole, kun rahoituslaskelmissa riskipaino on valtakunnallisesti vain 30 prosenttia. Tämä on puolueen mielestä korjattava pikaisesti, jotta riittävät resurssit saadaan turvattua. Hyvinvointialueilta tulevat viestit liian pienistä resursseista ja siitä aiheutuneista palvelutason laskuista tulee ottaa tosissaan. Puolue muistuttaakin rahoituksen olevan osa koko hyvinvointialueen rahoitusta ja siellä päätetään resurssien kohdentamisesta eri palvelusektoreille.
Vasemmistoliiton mielestä on tärkeää, että pelastustoimen rahoitus turvataan riittävällä tasolla. Pelastustoimen olennainen tarkoitus on turvata perusoikeuksien toteutuminen ja tämä edellyttää riittäviä resursseja. Lisäystarvearvioinnissa on otettu huomioon laajasti eri näkökulmia ja se on puolueen mielestä hyvä lähtökohta pelastustoimen rahoituksen suunnittelulle.

Alueelliselle tukea

Suurin rahan tarve on koulutuksessa, sillä vuoteen 2030 mennessä tarvitaan jopa noin 2500 uutta pelastajaa ja noin 820 sivutoimista pelastajaa ja sopimuspalokuntalaista. Koulutuksen järjestämistä pitäisi puolueiden mielestä katsoa laaja-alaisesti, myös alueellisia ratkaisuja olisi selvitettävä ja Helsingin Pelastuskoulun toiminnan jatkuminen saa tukea. Koulutuksen uudistamisessa halutaan kuunnella alan omaa mielipidettä.
Kokoomus muistuttaa, että tulevaan työvoimatarpeeseen vastaaminen edellyttää käytännössä pelastajakoulutuksen määrän kaksinkertaistamista ja Pelastusopiston koulutusjärjestelmän sopeuttamista ennakoivalla suunnittelulla ja opetuksen järjestelyillä. Puolueen mielestä Pelastusopiston toimintaa on laajennettava, mutta samalla myös Helsingin Pelastuskoulu on säilytettävä. Lisäksi on selvitettävä, miten pelastusalan koulutusta voitaisiin vahvistaa vastaamaan paremmin Uudenmaan tarpeisiin. Kokoomuksen mielestä koulutuksen kaksinkertaistaminen olisi voitu tehdä jo tällä vaalikaudella. Kokoomus esitti vaihtoehtobudjetissaan, että Pelastusopiston rahoitukseen lisättäisiin 3,8 miljoonaa euroa.
Rkp kannattaa koulutuksen järjestämistä myös alueellisesti. Puolue haluaa, että ruotsinkielistä koulutusta järjestetään Helsingissä ainakin kolmen vuoden välein. Puolueen mielestä olisikin selvitettävä, olisiko valtion mahdollista rahoittaa Helsingin Pelastuskoulun toimintaa työvoiman saatavuuden turvaamiseksi
Vihreät pitää välttämättömänä, että Pelastusopistolle osoitetaan seuraavalla hallituskaudella määräraha koulutusmäärien kaksinkertaistamiseksi. Puolueen mielestä pelastajapulaan vastaamiseksi tarvitaan myös alueellista koulutusta. Myös ruotsinkielistä koulutusta tulisi järjestää useammin ja säännöllisesti. Kaiken kaikkiaan pelastusalan koulutusjärjestelmää ja rahoitusta on tarkasteltava kokonaisuutena, myös Helsingin Pelastuskoulun tulevaisuutta. Koulutuksen uudistamista tarvitaan, mutta samalla on huolehdittava siitä, että jatkossakin annetaan vahvat käytännön taidot.

Oppisopimuskoulutustakin

Keskusta muistuttaa, että pelastusala ei ole ainut ala, joka kärsii lähivuosina työvoimapulasta. Siitä huolimatta sen resurssitarpeista on huolehdittava. Riittävä koulutus edellyttää paitsi rahoituksen oikeaa kohdentamista, myös riittävästi asetetut kriteerit täyttäviä hakijoita. Pelastajan työn ytimessä ovat jatkossakin käytännön pelastustyö sekä perustason ensihoitajan tehtävät. Pelastusalan koulutuksen on tulevaisuudessa vastattava myös toimintaympäristön muutoksiin. Siksi on pohdittava ja kehitettävä myös erilaisia hyviä, joustavia yhteistyömalleja oppilaitosten, hyvinvointialueiden ja pelastusalan toimijoiden kanssa ja jaettava niitä valtakunnallisesti. Myös oppisopimuskoulutuksen mahdollisuus pelastajakoulutukseen on arvioitava. Pelastusopistolla on valtakunnallinen vastuu pelastajakoulutuksesta, ja sitä varten valtion on osoitettava riittävä rahoitus jatkossakin. Puolue pitää hyvänä, että Helsingin Pelastuskoulu toimii paikallisen rahoituksen varassa ja täydentää paikallisia tarpeita, eikä tähän rahoitusratkaisuun ole tarpeen tehdä muutoksia. Pelastustoimen perustason tehtävien hoitamiseen liittyvän koulutuksen laajentamiseen ammattikorkeakoulutasoiseksi Keskusta suhtautuu hyvin varauksellisesti. Se lisäisi koulutuskustannuksia ja pidentäisi huomattavasti koulutusaikaa. Riskinä voi olla, että hakijamäärät tippuvat ja työvoimapula pahenee. Lähtökohtaisesti puolue pitäisi pelastustoimen perustehtävät ammattitutkintopohjaisina. Samalla on tärkeää turvata mahdollisuudet täydennyskoulutukseen sekä uralla etenemiseen aina ylempiin päällystö- ja päällikkötehtäviin. Sopimuspalokuntalaisten käytännön osaamisen hyödyntäminen ammattiin kouluttautumisessa ja ammatillisen uraputken ulottaminen myös sopimushenkilöstöön ovat omiaan lisäämään kiinnostusta.
Perussuomalaisten mielestä menot on laitettava tärkeysjärjestykseen, kun merkittävä osa hyvinvointiyhteiskunnan ydintehtävistä, kuten pelastustoimi, uhkaa rapautua. Perussuomalaisten näkemys on, että hajautettu malli toimii keskitettyä paremmin. Hajautettu malli mahdollistaa sen, että koulutuksen järjestäjällä on hyvä ymmärrys sekä koulutustoiminnan kehittämisen analyyseistä, tarvittavasta datasta että paikallisen pelastustoimen tarpeista. Ennen kuin valtio alkaisi rahoittaa Helsingin Pelastuskoulun toimintaa, pitäisi puolueen mielestä määrittää mitä tällä tavoitellaan. Verovaroilla rahoitettavaa toimintaa pitää pystyä huolellisesti perustelemaan. Perussuomalaiset suhtautuvat kuitenkin kriittisesti siihen, että Helsingin Pelastuskoulun hyvin toimiva koulutus lopetettaisiin.
SDP:n mielestä koulutusmääriä pitää lisätä, jotta pelastustoimen osaamistaso ja henkilöstöresurssit vastaavat tulevaisuuden kansallisia ja alueellisia tarpeita. Tulevien vuosien pelastajatarve on puolueen mielestä niin suuri, että valtion tulee ottaa vastuulleen myös Helsingin Pelastuskoulun rahoittaminen. Pelastuskoulu kouluttaa jo nyt koko Uudenmaan alueen pelastajia. Myös muiden alueellisten koulutusten järjestämistä tulee tarkastella joustavasti tarpeiden mukaan, ja kaksikielisten pelastajien puute puoltaisi koulutuksen järjestämistä niin ikään alueellisesti.
Kristillisdemokraatit katsovat sekä koulutusmäärien lisäämiselle että myös koulutusuudistukselle olevan tarvetta. Koulutuksen uudistamisessa on pidettävä tarkkaa huolta pelastustoimen henkilöstön riittävyydestä tulevina vuosina, kun eläköityminen on suurta. Koulutuksen uudistamisessa ja tutkintotasossa on lähdettävä koulutuksen tarpeen ja sisältöjen kautta. Tutkinto voisi olla myös kaksiportainen, jossa erikoisammattitutkintoa voisi täydentää joustavasti pelastusalan AMK-tutkinnolla.
Vasemmistoliiton mielestä työvoiman saannin turvaamiseksi on ehdottomasti varmistettava taloudelliset resurssit. Pelastustoimen työvoimapulan paikkaamiseksi on harkittava, että myös muilla alueilla kuten esimerkiksi Helsingissä järjestetään alan koulutusta.
Sopimuspalokuntatoiminnan edellytyksistä pitää puolueiden mielestä huolehtia. Ne katsovat, että tässä avainasemassa ovat uudet hyvinvointialueet ja siellä toimivat pelastuslaitokset. Valtion tehtävänä on varmistaa, että rahan jaon kriteerit tukevat myös sopimuspalokuntien toimintaa. Keskusta säätäisi sopimuspalokuntatoimintaa koskevan oman lain.

Osana sisäistä turvallisuutta

Puolueiden mielestä kokonaisturvallisuudessa sisäistä turvallisuutta pitää katsoa laajasti.
Tätä mieltä ovat esimerkiksi kokoomus ja RKP, joka selvittäisi yhteistyön myös koulutuksen osalta.
Vihreät kehittäisi koulutusta nykyisen järjestelmän puitteissa, samoin kuin keskusta, jonka mielestä sisäisen turvallisuuden toimijoiden tehtävät poikkeavat toisistaan siinä määrin, että laajempi kokonaisvaltainen koulutus tuskin olisi mielekästä. Keskustan mielestä koulutuksen keskittäminen ei ole koskaan hyvä ratkaisu. Hyvin harvoin jollei koskaan keskittämisellä on saatu edes tavoiteltuja taloudellisia säästöjä.
Perussuomalaiset kannattaa ruohonjuuritasolta etenevää toimintatapaa ja SDP tukee eri keinoja lisätä alan vetovoimaisuutta. Vasemmistoliiton mielestä myös koulutusta pitäisi katsoa kokonaisturvallisuuden näkökulmasta.
Sisäministeriössä selvitetään parhaillaan väestönsuojelun ja väestönsuojien kehittämistarpeita. Puolueissa odotellaankin selvityksen tuloksia. Sen perusteella valmistellaan tarvittavat poliittiset päätökset.
Kokoomus katsoo, että vastuita on selkeytettävä ja väestönsuojien korjausvelkaa on pienennettävä. Olennaista resurssien riittävyyden suhteen on vastuullinen talouspolitiikka niin kunta- kuin valtiotasolla. Väestönsuojelun järjestämiseen osana ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa tai väestönsuojelun koulutuksen ja tarkastusvelvoitteiden kehittämiseen puolueella ei ole muodostettua kantaa.
RKP pitää tärkeänä sekä väestönsuojeluun että omatoimisen varautumisen taitoihin panostamista myös jatkossa. Velvoitteiden kiristämiselle ei ole välitöntä tarvetta, mutta pidemmän aikavälillä sitä voidaaan selvittää.
Vihreät odottaa valmistuvaa selvitystä, jonka perusteella seuraavan hallituksen pitää tehdä tarvittavat rahoituspäätökset väestönsuojien kunnosta huolehtimiseksi ja puutteiden paikkaamiseksi. Väestönsuojien kunnosta ei ole varaa tinkiä.

Väestönsuojelulle tarvitsemansa

Keskustassa ei nähdä tarvetta liittää väestönsuojelua osaksi ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa, vaan nämä asiat otetaan huomioon sisäisen turvallisuuden selonteossa, joka myös puolustusselonteon kanssa muodostaa maamme turvallisuuspoliittisen kokonaisuuden. Väestönsuojelun vahvistaminen ja kehittäminen edellyttää määrärahapäätöksiä. Seuraavan hallituksen taloudellinen liikkumavara on tiukka, mutta on katsottava tarkkaan, onko Ukrainan sota nostanut esiin perusteltuja kehittämistarpeita. Tähän tekeillä oleva selvitys antaa vastauksia.
Väestönsuojelun koulutuksen ja väestönsuojien tarkastustoiminnan velvoitteita ei puolueen mielestä pidä kiristää. Ensisijaisesti tulisi huolehtia siitä, että nykyistä sääntelyä toteutetaan sen hengen mukaisesti. Sen sijaan pelastustoimen suunnitelmiin ja ohjeistuksiin tarvitaan yhtenäinen kansallinen malli.
Kansalaisten tärkeimpinä pitämistä kohteista, kuten väestönsuojelusta ja pelastustoimesta ei pitäisi perussuomalaisten mielestä leikata.
SDP:ssä odotetaan myös selvityksen valmistumista, mutta tiedossa on, että väestönsuojiin kohdistuu korjausvelkaa ja ne tulisi kunnostaa lain edellyttämälle tasolle. Pelastustoimen uudistuksen tavoitteet suuronnettomuuksien, poikkeusolojen ja niihin kuuluvien väestönsuojelutilanteiden varautumiseksi voidaan toteuttaa vain varmistamalla riittävä rahoitus tehtävien hoitamiseksi.
Kristillisdemokraatit katsovat, että valtioneuvostotasolla tullaan todennäköisesti tekemään merkittäviä sisällöllisiä muutoksia seuraavaan ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon. Tässä yhteydessä tulee pohtia, kytketäänkö sisäisen turvallisuuden ja varautumisen kysymykset selkeämmin osaksi ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Muuttunut tilanne vaatii uudenlaista ajattelua.
Vasemmistoliitto katsoo, että väestönsuojelun järjestämisestä on linjattava asianmukaisella tasolla. Väestönsuojelun laatu ja valtakunnallinen kattavuus on turvattava riittävällä resursoinnilla ja tarkastustoiminnan velvoitteiden on perustuttava asiantuntijoiden arvioihin.

Näitä kysyimme

Pelastustoimen rahoituksen turvaaminen vastaamaan toiminnan tarpeet, erityisesti koulutetun työvoiman saamiseksi. Koulutuksen järjestäminen keskittämällä Pelastusopistoon vai toteuttamalla alueellisesti, ja huomioimalla myös valtion rahoitus Helsingin Pelastuskoululle. Koulutusuudistuksen toteuttaminen ensi vaalikaudella. Sisäisen turvallisuuden tarkasteleminen nykyistä enemmän kokonaisuutena, myös huomioimalla koulutus. Valtiovallan keinot huolehtia sopimuspalokuntatoiminnan elinvoimaisuudesta. Väestönsuojelun tulevaisuuden resursointi ja huomioiminen valtioneuvostotasoisilla periaatepäätöksillä.

Teksti: Esa Aalto

Lue lisää